Oppiminen + sosiaalinen media + tutkimus?

[Anne Rongas]

Kollega tuossa äskettäin pohti koulumaailman ja tutkimuksen maailman kohtaamista... tai puhui oikeastaan kuilusta. Huomaan välillä itse, että en näe tai kuule mitään outoa teoriateksteissä (aikuiskasvatustiede pääaineena). Teoriat saattavat jopa välillä sytyttää ja innostaa. Kollega kyseli, kuinka näissä uusissa maisemissa kasvatustieteilijät, tutkijat erityiseen, ja toisaalta opettajat kohtaavat. Puhuvatko samaa kieltä?

Minua kiehtoo yhteys yli rajojen. Kun mietin oppimista ja sosiaalista mediaa, olen tosi iloinen siitä, että tässä porukassa on ihmisiä, joiden ydinosaamista on vaikka miten laaja skaala. On tekninen puoli, verkkobisnes, mediaosaaminen, viestintä, opettaminen ja esmes se, miten podcast- tai Socond Life -sessio laitetaan toimimaan.

Tietenkin tässä yhteiskuntarakenteessa on eriytyneet ammatiti. Renessanssineroja ei taida enää syntyä. Tapio Varis on puhunut uusrenessasnssikasvatuksesta eli siitä, ettei koulutuksen huippuna nähtäisi yhden kapean alueen osaajaa. Lokeroista tulee poteroita. Maailman monimutkaisuus vaatii laajempaa ymmärrystä. Minusta tuntuu, että aivovoimalla, verkottuneiden ihmisten yhteisajattelulla voitaisiin löytää uusrenessanssineroutta. Oivalluksen siltoja.

Menikö taas liian teoreettiseksi? Tämä on loppujen lopuksi tosi käytännöllinen juttu.

[Esko Lius]

Tällä hetkellä taitaa sosiaalisen median soveltaminen tietoon ja osaamiseen liittyvään verkottumiseen olla meidän moniottelijoiden ideoinnin harteilla. Toisin sanoen kyse on paljolti harrastuneisuudesta, jossa yhtyvät propellihattu ja jokin netin ulkopuolinen osaamisen alue.

On paljon erityisosaajia, joita ei kiinnosta tai joilla ei ole aikaa ryhtyä osallisuusrakenteiden tai verkkofoorumien rakenteluun, mutta joita kiinnostaisi tarttua tällaisella foorumilla johonkin spesifiin aiheeseen. Hyvä kysymys onkin miten verkottaa spesialistit - miten luoda organismi jonka summa on yksilöitä suurempi?

Mitä pienempi verkosto tai mitä eriytyneempiä kysymyksiä, sitä harvemmalle juuri se verkosto tuottaa lisäarvoa. Mitä suurempi verkosto tai mitä yleisempiä kysymyksiä, sitä useammalle se tuottaa lisäarvoa, mutta koettu hyöty voi jäädä vähäiseksi. Millä siis auttaa mahdollisimman monia saamaan mahdollisimman paljon irti verkostosta? Tarvitaan apuvälineitä luokittelemaan ja järjestämään verkostoa. Metadata, hyperlinkitys, suositukset...monet hyödylliset välineet ovat jo käytössä sosiaalisuuteen painottuvissa verkkoyhteisöissä (blogit, FB jne).

Taisin mennä vähän aiheesta ohi, joten tartutaan nyt yhteen Annen nostamaan juttuun: olen sitä mieltä että renessanssineroja kasvaa siinä missä ennenkin. Heidän tähtensä vain on himmennyt, sillä on vaikea osoittaa moniosaajuudesta saatava konkreettinen taloudellinen hyöty.

[Ville Venäläinen]

Itse uskon että tällainen foorumi on juuri paikka missä voi syntyä silta eri tieteenalojen sekä teorian ja käytännön välillle. Teollistunut yhteiskunta ohjasi meidän järjestykseen, jossa eri ammattikunnat elivät kovin irrallaan toisistaan. Käsittääkseni heimoutuminen johtaa osaltaan myös oman kielen syntymiseen.

Yhteinen kieli syntyy samalla tavalla kuin erikoistunutkin kieli - vuorovaikutuksessa. Meidän yhteinen kieli syntyy tekemisen ja keskustelujen myötä. Tässä mielessä tämä ympäristö valaa minuun yhä enemmän uskoa, että olemme mukana jonkin uuden aamun sarastuksessa jossa eri toimijat jakavat tietoa ja toimivat keskenään vapaasti. Tähän aikaan taitaa kuulua myös ajatus siitä että se renesanssin nero onkin kollektiivi - me.

Esko nosti puheeksi sen miten tämä työ organisoituu. Siinä taitaa ollakin haastava tehtävä. Itse luottaisin tässä asiassa jälleen kerran tekemiseen - lähdetään liikkeille tekemään niistä asioista mitä ovat itselle merkityksellisiä ja palvelevat omaa tekemistä tai muuten ovat sellaisia mihin on hinku. Tällöin vältetään samalla se ettei kaikkien tarvitse kantaa huolta kaikesta. Se miten tästä kaikesta nostetaan pintaan löytyvät tavat toimia on vielä oma haasteensa.

[Esko Lius]

Oma kommenttini oli oikeastaan enemmän visioiva kuin tarkoitettu seuraavaksi stepiksi. Meillä ei varmastikaan riitä resursseja tehdä "valmista kattausta", mutta esim. avaamalla oikeuden käyttää sometu:ssa OpenSocial-gadgettejä on käyttäjillä mahdollisuus lisätä itse niitä pikkusovelluksia joihin ovat tottuneet MySpaces/Facebook/jne sivustolla.

Oman tekemisen kautta toiminta lähtee tietysti liikkeelle luontevimmin. Kun täällä on kuitenkin vielä aika vähän populaa, saatetaan olla muna/kana-ongelman kanssa, ja siinä mielessä liikkeellelähtöä pitää ehkä vähän tukea: innostaa ja houkutella ottamaan pulmia esiin täällä. Esim. matematiikan opettajalle voisin erikseen suositella, että täällä olisi hyvä paikka kysyä etäopetuksen välineistä.