SOSIAALINEN MEDIA AIHEUTTAA RIIPPUVUUTTA

Nykyaikana vietetään aikaa tietokoneella yhä enenevissä määrin. Useiden
tutkimusten mukaan Internet on jo alkanut syrjäyttää muita
perinteisempiä medioita. Etenkin sosiaalinen media houkuttaa ja
koukuttaa käyttäjiä.

Sosiaalinen media käsitteenä

Sosiaalinen media on käsitteenä vielä varsin uusi ja siitä on useita
erilaisia tulkintoja, joissa korostuu vaihtelevasti prosessiluonne,
web_2.0 -ulottuvuus, sisällöt, yhteisöt tai toimintamuodot. Wikipedian
määritelmän mukaan sosiaalinen media on prosessi, jossa yksilöt ja
ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja
verkkoteknologioiden avulla. Sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö,
jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia
yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin. Sosiaalinen media tarjoaa
helpon vaikutuskanavan muun muassa poliittisille toimintaryhmille,
yhden asian liikkeille tai yksittäisille toimijoille. Se voi toimia
myös yksittäisen henkilön vaikutuskanavana toiseen yksilöön nähden.

Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien tuottamaa.
Sisältöä tuotetaan yhdessä, vertaistuotannon menetelmin. Sisällön
tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi
sekä kuluttaa että tuottaa sisältöä. Tällöin puhutaan
käyttötuotannosta, jossa sisällön käyttämiseen voi saumattomasti
liittyä johdannaisten tai uusien sisältöjen tuottamista. Yksilöt eivät
ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kuluttajien sijaan
puhutaan joskus myös tuottajakuluttajista tai pro- harrastajista, jotka
tekevät ammattilaistasoista tuotantoa harrastuksenaan.

Yksilöt verkostoituvat sosiaalisessa mediassa ja muodostavat myös
yhteisöjä. Näistä yhteisöistä puhuttaessa voidaan synonyymeina käyttää
sanoja sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai
osallistuva media. Sosiaalisille medioille ominaista on hyvin matala
sisällön julkaisemisen kynnys, osallistumisesta ei yleensä saa
rahapalkkaa, julkaistu sisältö leviää välittömästi eikä sisältöjä
yleensä valvo kukaan ulkopuolinen etukäteen. Sosiaaliselle medialle on
myös tyypillistä, että se toimii yleensä vapaasti hyödynnettävillä
alustoilla, joiden ylläpitäjät eivät ohjaa julkaisutoimintaa
perinteisen median tavoin. Sosiaalisen median palveluista tunnetuimpia
ovat Facebook, YouTube, Flickr, Wikipedia, Blogger, Blogilista,
IRC-galleria, MySpace ja Twitter.

Mitä on nettiriippuvuus?

Ihminen voi tulla riippuvaiseksi alkoholin, huumeiden ja muiden
kemikaalien lisäksi myös toiminnallisista asioista, kuten
uhkapelaamisesta, työnteosta tai netissä surffaamisesta. Riippuvuus
sinänsä on tavallista ja osa elämää. Moni asia, vaikkapa aamuinen
sanomalehti, saattaa luoda riippuvuutta. Elämyksellisyyden,
vuorovaikutteisuuden sekä erityisesti palkitsevien sosiaalisten
kontaktien vuoksi sosiaalinen media tuottaa riippuvuutta aivan eri
tapaan kuin perinteinen media: Urheiluruutu-riippuvuus ei tiettävästi
ole kenenkään syy psykiatriseen hoitoon hakeutumiseen, mutta
nettiriippuvaisten hoito esimerkiksi A-klinikoilla on todellinen ja
yleistymässä oleva ilmiö. Nettiriippuvuuden yleisyydestä ei ole vielä
kovin kattavia tietoja mistään maasta. Tutkimukset pohjautuvat
pääasiassa netissä kerättyihin aineistoihin. Päihdelinkin nettiriippuvuustesti
on ollut alkoholitestien jälkeen suosituin testi, mikä kertoo myös osaltaan
ongelman olemassa olosta ja yleisyydestä.

Mikrobitin verkkosivustolla korostetaan, että nettiriippuvuus on eri
asia kuin tietokoneen ahkera käyttäminen. Internetissä käytetty aika ei
ole sinänsä pätevä nettiriippuvuuden mittari, sillä netin käyttö kuuluu
usein olennaisena osana ihmisten työhön tai opiskeluun. Joskus
riippuvuus voi kuitenkin tulla niin vahvaksi ja intensiiviseksi, että
se häiritsee ihmisen muuta elämää. Elämästä katoaa rytmi, kun addikti
unohtaa syödä ja nukkua. Sosiaaliset suhteet rapistuvat, oikeat ystävät
häviävät, parisuhde, työn teko ja opiskelu kärsii, ja mielessä pyörivät
pakonomaisesti vain nettipelit, irc-kanavat ja keskustelualueet.
Silloin kun netin käyttö alkaa tuntua itsestä liialliselta, aiheuttaa
syyllisyyden tunteita ja salailua sekä vie oleellisesti aikaa
opiskelulta, perheeltä, ystäviltä tai harrastuksilta, on hyvä pysähtyä
miettimään tilannettaan.

Toteutin tammikuussa pienimuotoisen nettikyselyn. Lähetin facebookin
kautta 50 henkilölle kysymyksiä sosiaalisen median käytöstä ja
tunnettuudesta. Vastauksia määräaikaan mennessä tuli 27 kappaletta.
Vastaajat kertoivat käyttävänsä yhteisöpalveluja (kuten Facebook ja
IRC) lähes poikkeuksetta päivittäin. Wikipalveluja (Wikipedia),
mediapalveluja (YouTube, Flickr) ja blogipalveluja (Blogger,
Blogilista) vastaajat käyttävät harvemmin, mutta useita kertoja
viikossa kuitenkin.

Pääsääntöisesti yltiöpäinen median käyttö on kuitenkin ohimenevä ilmiö
ja netin käyttö pysyy hallinnassa. Se, että ihminen viettää paljon
aikaa verkossa, ei tarkoita sitä, ettei hänellä ole muuta elämää.
Suurin osa tietokoneen ja Internetin käytöstä on hyödyllistä opiskelun,
ihmissuhteiden tai työn kannalta sekä muutoinkin maailmankuvaa avartava
media ja mukava vapaa-ajan harrastus. Sosiaalinen media ei siis
välttämättä häiritse elämää, vaan paikkaa päivän tyhjiä hetkiä. Monille
Internet voi olla puuttuvien ihmissuhteiden korvike ja täydentäjä.
Verkosta voi löytää itselleen ystäviä, joita tapaa todellisessakin
elämässä ja jopa elämänkumppanin. Valtaosa selviytyykin
virtuaaliseikkailuista voittajina ja saa niistä huvia, iloa,
kokemuksia, ystäviä ja minäkuvan rakennusaineita. Pelkästään netissä ei
yleensä kehity riittävästi sosiaalisia tukiverkkoja eikä arkisia
ongelmanratkaisutaitoja, joten aitoja sosiaalisia kontakteja ei
kuitenkaan sovi unohtaa.

Koukkuun jäämiselle altistavat vuorovaikutteiset, reaaliaikaiset pelit
ja verkkoviestinnän muodot, jotka tarjoavat sosiaalisia kontakteja.
Addiktion taustalla on usein sosiaalisia ongelmia ja ystävien puutetta,
jopa koulukiusaamista, jolloin virtuaalisesta vuorovaikutuksesta tulee
palkitsevampaa kuin reaalimaailman suhteista. Julkisessa keskustelussa
liiallisen netinkäytön pelätään lisäävän ja pahentavan nuorten
käyttäytymis- ja mielenterveysongelmia. Netinkäyttöä ja nettiyhteisöjen
vaikutusta on epäilty jopa yhdeksi syyksi Suomessa tapahtuneisiin
koulusurmiin. Tekijät kuluttivat aikaansa nettiyhteisöissä, mutta
selitystä tekoihin on haettu netin lisäksi myös masennuksesta.

Paljon hyvää, paljon pahaa

Mia-Veera Koiviston Pro Gradu -tutkimuksen mukaan nettiriippuvaiset
suosivat enemmän sellaisia Internetin käyttömuotoja, joissa on
mahdollista tavata uusia ihmisiä. Verkko on siis heille hyvin
sosiaalinen ympäristö. Netti houkuttelee etenkin masentuneita, koska
siellä tavataan vaivattomasti samanhenkisiä ja samassa tilanteessa
olevia ihmisiä. Internetin himokäytöllä ja masennuksella on myös
brittitutkimuksen mukaan vahva yhteys. Epäselvää on vain, kumpi
aiheuttaa kumman. Leedsin yliopiston online-kyselytutkimukseen
osallistui 1319 henkeä. Internet-riippuvaisiksi määritellyt vastaajat
kärsivät kohtuullisesti tai vakavasti masennusoireista, kun taas
ei-riippuvaiset olivat selvästi skaalan paremmassa päässä. Tutkijoiden
mukaan on selvää, että taipumuksella nettiriippuvuuteen on läheinen
suhde masennukseen. Lisäksi miehet olivat naisia taipuvaisempia ja
nuoret vanhempia taipuvaisempia riippuvuuteen. Nettiriippuvaiset
vierailivat selvästi muita enemmän seksisivustoilla, pelipalveluissa ja
verkkoyhteisöissä.

Ei-addiktit taas käyttävät Internetiä eniten tiedonhakuun ja olemassa
olevien sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen. Mutta riippuvuuden vaara
piilee yllättävän lähellä: Yleensä kaikki alkaa siitä, että mennään
”vain” tarkistamaan sähköposti. Sitten käydään ”äkkiä” katsomassa
uusimmat Facebook-päivitykset ja kuinka ollakaan, selaillessa
postauksia huomataan online-tilassa henkilö, jonka kanssa on aivan
pakko vaihtaa pari sanaa. Kun on lopulta päästy reaaliaikaan
päivitysten luennassa, kommentoitu postauksia ja vaihdettu kuulumiset,
huomataan ajantajun kadonneen ja minuutteja surffailuun on kulunut
parin tunnin edestä.

Ihmisten kanssa voi olla helpompi keskustella verkossa kuin
kasvotusten. Kynnys keskustelun käynnistämiseen verkossa on alhaisempi.
Internetin keskustelukanavilla voi luoda itselleen jopa uuden
persoonallisuuden. Avautuminen arkaluonteisista aiheista anonyymisti
nimimerkin suojassa on helpompaa erityisesti ujoille ja eristäytymään
pyrkiville ihmisille. Vaikka liiallinen netissä oleminen aiheuttaa
ongelmia, irtautuminen miellyttävistä nettikontakteista saattaa olla
vaikeaa. Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus saattaa ujoilla ihmisillä
hankaloitua entisestään, koska ei saada harjoitusta "oikeiden"
vuorovaikutustilanteiden hoitamisessa.

Päihdelinkki on listannut seuraavia syitä sosiaalisen median yltiöpäiselle käytölle

1. Virtuaalisen yhteisön muodostuminen
2. Yhteisöllisyyden ja sosiaalinen tuen hakeminen
3. Vuorovaikutteiset aktiviteetit
4. Sosiaalinen käyttö vs. välineellinen käyttö
5. Hallinnan ja kontrollin tunne
6. Psykologisen etäisyyden sääteleminen (anonymiteetti)
7. Mahdollisuus pakoon ja uppoutumiseen (eskapismi)
8. Nopean mielihyvän saaminen (seksi, jännitys, pelaaminen)
9. Roolinsäätelyn mahdollisuus

Koska masennus on usean eri lähteen mukaan voimakkaasti yhteydessä
nettiriippuvuuteen, ammattilaisten olisi hyvä kartoittaa masentuneiden
asiakkaiden netinkäytön määrää ja tapoja. Lisäksi jo aiemmista
tutkimuksista tiedetään, että riippuvuuksilla on taipumus vaihdella:
esimerkiksi päihdeongelma muuttuu korvaavaksi riippuvuudeksi ja
"vähemmän haitalliseksi" peliongelmaksi. Tutkimusten mukaan
päihdehoidossa tulisi huomioida myös muiden riippuvuuksien olemassaolo
– Usein kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta kuin alkuun
luullaan. Erityisesti nuorten parissa työskentelevien on syytä
huomioida netin suuri merkitys nuorten elämässä. Mahdollista netin
käyttöön liittyvää ongelmaa tulisi lähestyä asiakasta kuunnellen.

Henkisten ja sosiaalisten ongelmien lisäksi runsaasta tietokoneen
käytöstä voi seurata myös fyysisiä, lihasjännitykseen liittyviä oireita
kuten niska-, selkä-, ranne-, ja päänsärkyä. Mahdollisia oireita ovat
myös pahoinvointi sekä silmien valo- ja säteilyärsytys. Paljon hyvää,
paljon pahaa – sitä siis saa aikaan sosiaalinen media.


Lähteet: Wikipedia, Facebook-kysely, Päihdelinkki, Mikrobitti 11/2006:
Nettiriippuvuus, A-klinikkasäätiö, Mia-Veera Koiviston Pro Gradu 2009:
Nettiriippuvuus ja masennus: Ruokkiiko netti ihmismielenvarjopuolta?,
Taloussanomat - Digitoday: Nettiriippuvuus ja masennus kytkeytyvät
toisiinsa

Katselukerrat: 1510

Kommentti

Sinun tulee olla Sosiaalinen media oppimisen tukena:n jäsen ennen kuin voit kommentoida!

Liity verkostoon Sosiaalinen media oppimisen tukena

Kommentoinut Janne Ansaharju 13. helmikuu 2010 21:47
Omien "tutkimusteni" mukaan Facebook-riippuvuus on hyvin pitkälti peliriippuvuutta tai ainakin läheistä sukua sille. Monet Facebook-kaverini pelaavat siellä pelejä. Pisteitä kertyy siihen tahtiin mm. Farmvillessa, että siihen on täytynyt käyttää aikaa useita tunteja.

Kaikenlainen testien tekeminen on eräänlaista pelaamista sekin.

Yhden selkeän eron olen huomannut aikasempaan kokemukseeni (muiden) peliriippuvuuksista. Peliriippuvuus Facebookin osalta periytyy. Lapset odottavat malttamattomana 13-vuotissyntymäpäiväänsä, jotta pääsisivät virallisesti pelaamaan pelejä, joihin heidän vanhempansa kuluttavat aikaansa. Aikaisemmin tietokonepelien maailma oli lasten, eikä vanhemmat tunteneet sitä juuri lainkaan.

Itsekin olen koukussa sosiaaliseen mediaan. Käytän paljon aikaa blogien lukemiseen ja internetin tutkimiseen - niin teknisiin mahdollisuuksiin kuin sisältöihinkin. Täytyy sanoa, että välillä on pakko ottaa aikalisä ja etukäteen päättää, etten tänään koskekaan koneeseen (mobiilipäätettä en omista - vielä).

Foorumi

Nettisivujen ja netti myynnin rakentaminen.

Jäsenen Kari Marjeta aloittama: Keskustelut Tam 16.

Vacancy for a Social Media Marketing Manager at F-Secure in Helsinki

Jäsenen Audrey Daugerheart aloittama: Keskustelut Huh 8, 2016.

F-Secure is hiring! B2B E-Commerce Manager in Helsinki, apply now!

Jäsenen Audrey Daugerheart aloittama: Keskustelut Maa 24, 2016.

Aikakauslehti opinnoissa

Jäsenen Reijo Nättiaho aloittama: Keskustelut Maa 21, 2016.

Tapahtumat

Ryhmät

Blogiartikkelit

Syksyn SeOppi-lehden mediatiedot julkaistu

Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti…

Jatka

Lähettänyt: Niina Kesämaa, 17. kesäkuu 2016 kello 10:17

Sometu-verkottuneita kiinnostavia tapahtumia loppuvuonna 2015

Voit lisätä oman tapahtumasi Tapahtumat-osioon tai kommentoimalla tätä viestiä. Lähetimme tapahtumista verkostoviestin 23.6.15 ja uusimme viestin elokuussa koulujen alkaessa. Siihen mennessä tulleet täydennykset pääsevät siis laajaan jakeluun.…

Jatka

Lähettänyt: Anne Rongas, 24. kesäkuu 2015 kello 12:57

Taustalla vuosina 2009-2014 AVO-hanke

© 2017   Created by Ville Venäläinen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot