Nimeämisen taito

[Marita Råman]

Voi veljet! ja siskot myös mitä arkistosta löytyy. Sertifiointiprosessissa tehtävänä on löytää piirustusten nimeämisohje. Arkistojen uumenista löytyi tällainen teksti. Ei taida mennä tämä tällainen auditoinnista läpi. On jatkettava etsintää.. jossain se on. Näyte kolmen vuoden takaa kehittäjäaikakaudeltani olkaa hyvät. Jos oikein muistan, tekeillä oli hulppea sovellus hirvenmetsästyksestä liikkeenjohdon ja projektihallinnan välineenä sekä vaihtoehto leanille ja six sigmalle.

 

Nimeämisen taito 25.8.2008 Marita Råman

LVI-suunnittelussa on monta kohtaa, jossa nimeämisen oikeanlaatuinen ymmärtäminen edistää työprosessia. Nimeämisen systemaattisuus auttaaa hakutoiminnoissa ja nopeuttaa työtä. Nimen on oltava riittävän selkeä ja kuvaava ja sen on samalla erotuttava riittävästi samankaltaisista yksiköistä olivatpa nämä tuotteita tai tiedostoja.

Funktionaalinen ajattelu THJ-järjestelmän tyyliin perustuu parityöskentelyyn, jossa on kaksi toinen toisiinsa läheisesti vaikuttavaa tekijää parina. Laadun kannalta tällainen peruspari muodostuu funktioista F2 ja F9, kieltojen ja ohjeistuksen funktiosta. Tämä selittyy sillä, että kielto on käänteinen kehoitus. NLP-kouluttajat kuvaavat tätä prosessia kieltojen käänteisyydellä. Kun metsästyksenjohtaja kovistelee hirviporukkaa sanoilla ”ei saa ampua ohi”, on vaikutus pikemminkin päin vastainen. Jopa hirvikronikoitsijat ovat kiinnittäneet tähän ilmiöön huomiota, kun kumma kyllä vaikutus tuntuu usein olevan, että metsästäjä kokee sen lupana ampua ohi eli ei kaikuu kuuroille korville ja sanoma muuttuu mielessä muotoon ”…saa ampua ohi.” Oli miten oli, mutta ohilaukauksista tulee hirviporukassa jälkipuheita, mikä ei ole tyrineen kannalta mitenkään miellyttävää puhetta. Jälkipuheita ja sanomista voi tulla myös muista erehdyksistä, toiminnan puutteellisuuksista ja virheellisyyksistä.

Se mitä pelkäämme, se meitä kohtaa. Tässä toimii vetovoiman laki. Negatiivisen palautteen pelko voi tuottaa turhaa varovaisuutta, saattaa jopa ”kipsiin” jne. Jotkut pelkäävät tehdä mitään, ettei tule sanomista tai sanomista pahempaakin, haukkumista. Kiellon rikkomisesta hirvimetsällä saa välittömän palautteen vitsailuna. Työelämässä vitsailua voi esiintyä työtovereiden kesken, mutta esimies-alaissuhteissa se koetaan liian rankaksi. Hirvimetsällä sattunutta virhettä ei voi salata, koska työ on ryhmätoimintaa. Rikkeet paljastuvat aina asianosaisille, joskin viranomaisilta totuus onnistutaan aika ajoin pimittämään seurauksitta. Konsulttitoiminta on yhtä lailla yhteistoimintaa ja rehellinen toiminta pitäisi olla automaattinen suhtautumistapa, mikäli alan arvostusta halutaan korottaa tai halutaan yrityksen olevan luotettavan maineessa. Selittelyt kuuluvat arkeen, urheilukieleen ja hupimaailmaan. Konsulttitoiminnassa sattuneista kömmähdyksistä kannetaan vastuu ja selvitetään syyt tapahtuneeseen sekä korjataan se mikä korjattavissa on ja korvataan loput tarvittaessa. Selittelyitä ei tarvita, selvityksiä kyllä.

Ongelmallisesta tilanteesta ei kannata yrittää selvitä pelkällä puhumisella. Taitava rakennuttajakonsultti tai pääsuunnittelija osaa jäljittää, mistä on kyse. Hänellä on kokemuksen myötä kehittynyt metsästyskoiran vainu. Edellä esiintyi jo ”pahasti sanomisen” kaksi olemuspuolta, joita suomalainen nimittää jälkipuheeksi ja sanomiseksi. Äärimuoto sanomisesta on haukkuminen ja sättiminen, vihainen moite, mitä saattaa sattua riittävän harmillisen vahingon ytheydessä. Vihaisuuden tunnusmerkki on usein kiroilu, mutta voimasanojen käyttö voi olla myös pelkkä paha tapa ilman sen suurempaa merkitystä.

Olettakaamme nyt, että pääsuunnittelija on saanut vihiä perustavanlaatuisesta virheestä projektissa, hän on päässyt jäljille siitä, mitä projektissa oikein LVI-suunnittelun osalta tapahtuu tai ei tapahdu. Asiassa on pohjimmiltaan kolme puolta, minkä mukaan asiaa voi tarkastella ja minkä mukaan tapahtuneen perusmerkitys määräytyy.  ...  Nimi pdf