Laatikkonaisen salaisuus

[Marita Råman]

Laatikkonaisen salaisuus

Naistenpäivän kunniaksi olen löytänyt arkistojen aarteista seuraavan tekstin, jonka olen esittänyt THJ-järjestelmän alustuksena monia vuosia sitten. Tarina osoittaa, että olen pitkäjänteinen, näkemys on kantanut tähän päivään saakka ja hirvenmetsästyksen funktiot toimivat sertifioidun laatujärjestelmän pohjana. Hymyyn voi olla aihetta, mutta naurun tyrskähdyksiin tai vinoiluun ei. Ette tiedä ette edes arvaa, mitä laatikon sisällä tapahtuu. Tuo laatikko on naisen aivoitukset, minun aivoitukseni on arvoitus monelle.

30.10.2007   THJ- TYÖSTÖ            -                      ALKUSANAT  

 

"Kun laadunhallintajärjestelmän kehittäminen aloitettiin vuonna 2004, oli kehittäjän innoittajana näytelmän ”A mulher caixan” esite, jossa kerrottiin esityksestä Laatikkonainen. Esittäjät, teatteriryhmä Pinus Ploft on kotoisin São Paulosta Brasiliasta. Ryhmän arvoihin kuuluvat mm. kansallisuus ja ympäristövastuullisuus. Esitys näytellään kohdemaan kielellä ja näytelmärekvisiitta haalitaan kokoon kierrätysmateriaaleista. Kyseessä on arvonsa tunteva ryhmä, jolla on aidosti ekologiset ympäristöarvot. Lisäksi ryhmän tavoitteena on edistää kansojen välistä kulttuurivaihtoa ja tehdä samalla tunnetuksi omaleimaista brasiliaista Amazonian alueen kulttuuria myytteineen. Laatujärjestelmän työstäminen on ollut laatikkonaisen työtä. Näytelmän tarina on myytti. Esitettävässä toimintakäsikirjassa on suomalainen myyttisyys läsnä taustalla ja hirvimetsän tapahtuma-analogioina, koska käsikirjan rakenne on hirvestyksen rakenne sellaisena kuin se peijaistarinoissa ja eräkirjalli-suudessa ilmenee. Vilkaisu tähän tekstiin on lähempää tutustumista laatikkonaiseen. Totuus kasvoista kasvoihin tekoineen, toimintoineen ja käytänteineen, joiden takana erilaiset arvot ja tunteet myllertävät.  

 Näytelmä Laatikkonainen valmistui esityskuntoon vuonna 1994 ja pian se esitettiin alkuperäiskielen lisäksi englanniksi, japaniksi, suomeksi ja tupiksi eli maailmankieli portugalin kannalta varsin eksoottisilla kielillä. Esitteen kuvailun mukaan näytelmä kertoo tarinan laatikkonaisesta, jonka alkuasukas löysi tuhat vuotta sitten Amatsonin Rio Negron rantatörmältä, sademetsän tuonelanvirralta.

Naisen yhtäkkinen ilmaantuminen yllätti kaikki metsän asukkaat ja ihmeellisintä kaikessa oli naisen pää, joka oli piilotettu laatikkoon. Jos mieli nähdä naisen kasvot oli pistettävä pää laatikkoon. Monet niin tekivät, mutta eivät koskaan kertoneet, mitä näkivät. Jotkut ilmiselvästi rakastuivat laatikkonaiseen, toiset tulivat hulluiksi tai tunsivat olonsa epämukavaksi.

Tarina kertoo: Se, mitä näet tai kuulet laatikon sisällä, on jotain sellaista, jota kukaan ei koskaan ole nähnyt tai kuullut, erilaista ainutlaatuista. Tarinaan kuuluu määräys. Kolmeen päivään ei saanut kenellekään kertoa, mitä laatikossa näki ja koki.

Jotkut pitävät näkemästään ja kokemastaan, toiset eivät. Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Tämän toimintakäsikirjan keskeisiä ideoita on herättää ajatuksia sekä saada pohtimaan asioita. Vähintään sen kolmen päivän verran, mikä laatikkonaisen vaikutuksen alaisen piti vaieta ja tutkiskella asiaa ennen kuin sai kommentoida näkemäänsä. Kotimainen vastine neuvoo nukkumaan yön yli. 

Uutta ja ällistyttävää on sulateltava, jotta sen voisi ymmärtää.  Amazonian tietäjät osasivat opettaa yhteisölle uuden omaksumista sekä muutosjohtamista jo kauan kauan sitten. Joitain uusi ja outo kammoksuttaa, saattaa pelottaakin. Jotkut se saa uteliaaksi tai ihastumaan ensi kohtaamalta.

Laatikkonaisen käsikirjoitus on Darci Figueiredon, tämän toimintakäsikirjan on laatinut Marita Råman. Siinä missä Figueiredo hyödynsi intiaanimyyttiä, olen hyödyntänyt suomalaista metsästysmyyttiä ja yhdistänyt ne laatuajatteluun ja aiempaan laatukäsikirjaan, kulkenut ajatusmyssy päässä. Kehitys-vaiheessa kurkistuksia laatikkoon on tehnyt vain toimitusjohtaja Ilkka Råman, joka myyttiesikuvan mukaisesti ei ole kertonut kenellekään näkemästään. 

Laatu on näkemyksellistä toimintaa. On tullut aika lyödä viisaat päät yhteen ja tehdä tarusta totta ja totuudesta taruakin ihmeellisempää."

...
Loppukevennys tällaisen jälkeen on tarpeen. Arkistojen aarteita Kalelan kylästä
juoruavien akkojen kylästä Ruokolahdelta Imatran seutuvilta. Käännettävyydenja luettavuuden vuoksi olen Kansanrunousarkiston aarteen yleiskielistänyt.

LEMMENAIKA  JA NAINEN

Silloin alussa kun kaikki luotiin annettiin määrätty lemmen aika. Kaikki komennettiin rippiin odottamaan vuoroaan. Mutta nainen ei malttanut odottaa että hänen vuoronsa olisi tullut, kun hoki yhtä mittaa - Koska minun aikani on? Niin huudettiin sieltä toisten ylitse - Sinun aikasi saa olla aina! Niin oli nainen tyytyväinen tähän. Sen tähden ei hänellä ole sen parempaa aikaa.

 ...

Ilveksellä oli muinoin  yhtä pitkä häntä kun kissallakin, koska se on kissan sukua, mutta siitä tehtiin nainen. Sentähden nainen on  niin viekas, kun se on kissan hännästä luotu.

KRA/ KRK 601936:  Ruokolahti Korjala, Laihinen Kalle, Kalelan kylä