elokuu 2012 - blogikirjoitukset (21)

Ilman someakin voi elää. Tilan täyttävät keskustelut, ruuan laitto, puutarhan hoito, luovuus ja syvällinen ajattelu. Ei lainkaan hassumpaa. Joskus tuntuu hyvältä jättää kaikki ylimääräinen pois ja keskittyä olennaiseen ja kuunnella omia ajatuksia. Sitten kun on taasen sen aika, että some kiinnostaa aidosti ja haluaa jakaa juttuja ja tekemistä niin käsiksi vaan.

Muistan kysyneeni taannoin Koistisen Marilta someasioihin liittyen, että mitä jos ei sitten seuraakaan asioita jatkuvasti,…

Täällä nyt istutaan toista päivää ja mietitään Somen mahdollisuuksia. Kun nyt vaan pystyisi omaksumaan kaikki kikat ja mahdollisuudet, jotta pystyisi noukkimaan rusinat pullasta ilman että linjoilla pitäisi roikkua koko aikaa. Sillä onhan ne varsinaiset työtkin jossain vaiheessa tehtävä!

Ja kunhan tämä tekniikka vielä pelaisi eikä heittäisi minua linjoilta vähän väliä...

Edellinen bloggaus oli "toiveista ja tuloksista", joten looginen olisi kenties "tunteita ja tuoksuja" ;) Aamusella  Sitran toimitiloissa tuoksuikin kahvi, joka viritti tulevaan päivään mainiosti.

Eilen tätä päivää suunniteltaessa ja aikataulutettaessa pohdin sitä, miten itse näen oppimispolkuni. Olen sitä mieltä, että yleensä kaaret ja kokonaisuudet osaan huomata vasta jälkikäteen. Vaikka tiedollinen taso olisi jo etukäteen selvillä, niin se, mitä prosesseja ajattelussa ja omassa…

Kokeilun myötä sain lopullisen potkun kirjautua vihdoin Twitteriin ja Linkediniin. Nämä ovat olleet ajatuksissa jo pitkään, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. Olen ehkä ajatellut, että miksi. Miksi mennä näihin kanaviin? Periaatteessa tiedän minkä tyyppisiä kanavia ne ovat mutta tarkempi tutustuminen on jäänyt tekemättä.

Nyt kirjauduin, nyt tutustun. Twitteri tuntuu hauskalta, kunhan vielä keksisin ketä ja mitä kaikkia seurata ja mitä itse twiitata. Linkedin osoittautui…

Löysin kaupasta kortin, jossa oli Tommy Tabermannin runo. Runo kertoi siitä, että eksymättä ei saa kokemuksia ja jos saa uusia kokemuksia miten ne rikastuttavat elämää ja vievät sinua eteenpäin ja kohtaat uusia ihmisiä.

Tämä ajatus kosketti minua erityisesti ajatellessani tätä oppimipolkua. Jos en olisi lähtenyt tälle tielle ja vahvistanut tätä näkemystä en olisi tässä eli se mikä toi minut tähän ei vie minua sinne.

Someoppimispolkuni alkoi taannoin Linked…

Opinnot jatkuvat ja paljon tulee koulutuspäivässä uutta asiaa. Huomaa selvästi sen, että ahkeruus palkitaan ja useat vierailut eri foorumeissa auttavat hahmottamaan mitä missäkin tapahtuu. Itseäni kovasti kiinnostaa edelleen se, miten saadaan esim. yrittäjät ja kuluttajat aktivoitua some-käyttäjiksi. Kun itse olen kertoillut eri tahoilla some menee maalle-kokeilusta, pitää seuraavaksi tsempata ihmisiä aktivoitumaan käyttäjiksi eri ryhmiin ja rekisteröitymään. Siinä on työn ensimmäinen vaihe.…

Tänään on toinen kokeilun yhteinen lähipäivä. Aloitimme päivän kertaammalla tähän asti kertyneet kokemukset kokeilusta. Lisäksi kerroimme ideakorttien avulla miten kukin koki kokeilun omalla osaltaan. Vastaukset olivat oikein kuvaavia ja niiden perusteella on havaittavissa, että painimme kukin tahollamme sanojen kysymysten kanssa. Suuri ilon aihe on, että tällä kertaa verkkoyhteydet toimivat ja saamme jaettu Pauliinan näkymän etäosallistujille.

MInun oppispolkuni on tuonut uusia…

Mikä polku, missä...?

Sitä on vaikea kuvata, kun kartta on hukassa, olen maaston varassa. Aurinko on pilvessä, joten ilmansuunnatkin on hukassa, en tiedä kuljenko itään vai länteen.



Rohkeasti olen omasta mielestäni mukaan heittäytynyt, mutta enpäs ihan tarkkaan tiedä vielä mihin. Selvinnee aikanaan, kun jatkossa hahmottaa, mitkä ovat ne juuri minun kanavani = missä on kaverit, missä asiakkaat, missä yhteistyökumppanit ja perhe.

Yritän asemoida itseäni, ymmärtääkseni…

Kaksi viikkoa tehokasta tutustumista somen mahdollisuuksiin. Naamakirjassa olen ehtinyt itseäni tykö tuoda jo parisen vuotta, mutta muut yhteisöt ovat olleet tiedossa, vaan ei käytössä. Toki LinkedIniin olin joskus profiilin luonut ja siihen se oli sitten jäänyt. Nyt se kaipaa kipeästi täydentämistä: miten olen tullut täksi, mitä nyt olen. Twiittaus tuntui alkuun isolta harppaukselta taustavaikuttajasta esilläolijaksi; mitä sitä nyt omia tykkäämisiään toisille jakamaan ;) Rohkeasti vain…

Toinen some-koulutuspäivä käynnissä. Alkaako osa some-maailmaa jollain tavalla jopa hiukan avautumaan? Aluksi vallitsi hirveä kaaos, mikä mikäkin foorumi on, mikä tarkoitus, ketä seuraa, mikä on oma rooli..? Paljon kysymyksiä on edelleen, mutta ehkä luottavainen mieli kuitenkin, että kahlaamalla näillä foorumeilla pikkuhiljaa pääsee jyvälle ja ehkä roolikin selkeytyy. Helpotusta toi kuulla koulutuksessa, että muutkin some-opiskelijat ovat painineet samojen kysymysten kanssa, ettei ole ihan…

Ystäväni valmistui keväällä maisteriksi. Onnittelin häntä todeten että omasta maisteripaperistani on kohta aikaa jo 10 vuotta. Mitä tuo 10 vuotta pitää sisällään? no oppimista, yliopistoakin tehokkaampaa, oppimista. On ihanaa että some maalla-projektissa saan oppia taas lisää, ja oppia siten että itse sen tiedostan. Työelämässä oppiminen kun usein tulee siinä työvuosien rinnalla huomaamatta. Olen takki avoinna jatkossakin!

p.s. Tuossa johonkin kanavaan jo kirjoittelinkin, että…

Alku aina hankalaa... Pikkuhiljaa hahmottuvat erilaiset some-kanavat ja uusi maailma alkaa avautua eteen. Työ vaatii veronsa ja aikaa jää kaikista suunnitelmista huolimatta yllättävän vähän some-ympäristön tutkimiselle. Olen kuitenkin innoissani edelleen siitä, että on mahdollista tutustua "järjestelmällisesti" näihin kanaviin ja tarkoitan "järjestelmällisyydellä" noita saamiamme kotitehtäviä. Niistä voi sitten listaa vilkuilemalla katsoa, joko kaikissa kanavissa on tullut visiteerattua ja…

Hämäläistynyt pääni on ollut viikon verran jonkinasteisessa myllerryksessä. Tuli kerta heitolla tietopläjäys muutamasta muustakin yhteisöfoorumista feisbookin lisäksi. Sen kanssa olen jo sentään ehtinyt parisen vuotta touhuta lähinnä tarjoten valokuviani kavereitteni ihmeteltäväksi. Palvelukehitys sosiaalisen median avulla -koulutuksessa 2.8. raottuivat niin Twitterin kuin LinkedInin ovet ja paljon muutakin.

Olen kiinnostunut näistä mahdollisuuksista, mutta yht'äkkinen verkostojen ja…

Luulin olevani ihan kelpo Some käyttäjä: toimin aktiivisesti Facebookissa, olin kirjautunut Linkediniin, kirjauduin Twitteriin ja olin valmis osallistumaan Some menee maalle - koulutukseen. Ja sain eteeni listan erilaisista asiaan liittyvistä palveluista, joista en ollut koskaan kuullutkaan.

Into koulutuksen jälkeen oli kova ja aivot kävivät ylikierroksilla, mutta niin olivat suloisessa sekamelskassa ningit ja wikit! Mihin kaikkeen piti kirjautua, mitäkin käytetään ja mikä…

Tämä viikko on ollut antoisa ja huomaan hurahtaneeni somen käytöön. Vielä hieman etsiskelen aikaa ja toimintatapoja somen käytöön. Torstaina tullessani junalla Kuopiosta oli hyvin aikaa tutkia ja pohdiskella eri kanavia. Kaikkeahan ei jatkossa tarvitse pitää aktiivisena, kunhan tietää ja tuntee erilaiset sovellukset ja niiden mahdollisuudet.

Mikä valtava mahdollisuus some on saada idearikkaita ihmisiä nopeasti kokoon ja miten luontevasti keskustelu käy itseä kiinnostavista…

Teen vielä joskus väitöskirjan muovikassin liikuntaan motivoivasta vaikutuksesta.

Tulee nimittäin tehtyä paljon pitempi lenkki, kun on taskussa muovikassi. Kantarellit, tai mikä se korjattava sato milloinkin sattuu olemaan, auttavat unohtamaan ajan, paikan, matkan ja joskus jopa vauhdinkin. Aikaa sienilenkillä kuluu helposti tunti, pari tai kolme. Takaisin kotiin tulee onnellinen, väsynyt, hikinen ja ylpeä lenkkeilijä saaliinsa kera.

Seuraava vaihe ei olekaan sitten enää niin…

Palvelukehitys sosiaalisessa mediassa -kokeilu on hieman erilainen projekti. Se on nopea ja ripeä monin tavoin. Toiminnan kesto on käytännössä reilu kuukausi.



Perinteiseen projektityöhön tottuneena on jännittävää nähdä, miten näin vauhdilla yhdessä toimitaan ja millaisia tuloksia saadaan. Tuumin, että jo prosessi on tulos itsessään. Se, että käymme keskustelua somessa ja somesta, voi kirvoittaa uusia ideoita ja opettaa uusia toimintatapoja. Tai se, että kuulee tai lukee jonkun…

Kehitys kehittyy, vai kuinka se nyt menikään...

Viestintäihminen ei ole koskaan valmis. Näin saan taas huomata kun sain kutsun hypätä tähän some-junaan. Fb:tä olen luonnollisesti käyttänyt jo joitakin vuosia, ja siihen jo ehtinyt kyllästyäkin. Some menee maalle-kokeilu on kyllä ainakin minulle tarpeellinen oppikoulu uusiin (ja ei enää niin uusinkaan) sosiaalisiin medioihin. Tästä alkaa seikkailu, tai pikimminkin jatkuu, kohti uusia medioita ja oivalluksia. Onneksi en ole…

Viime viikolla aloitimme Sitran kokeilun Palvelukehitys soisaalisessa mediassa. Nimeä kokeilulle etsimme vielä, mutta tavoitteet ovat jotakuinkin selvillä: saada maaseudun yrittäjät ja tulevat asiakkaat/palvelujen käyttäjät yhteen pohtimaan, mitä tarvitaan ja millaisia palveluja maaseudulle pitäisi muodostaa. Koulutus oli innostava ja avasi uusia ikkunoita somen mahdollisuuksista kehittää asioita ja hoitaa kontaktointia ja asiakaspalvelua.

Tällä viikolla olen aktivoinut…

Sitran Onni-julkaisussa on mielenkiintoisia haastatteluja henkilöistä, joista jokaisella on omanlaisensa odotukset maaseudulle. Ne ravistelivat luutuneita ajatuksiani. Ne myös loivat innostusta: hei, meillä maaseudun ihmisillä on paljon mahdollisuuksia, kunhan uskallamme rikkoa rajoja ja katsella ympäristöämme toisenlaisin silmin.

Tätä ravistelua tarvitsee aika ajoin jokainen maaseudun kehittäjä. Tämä tuli konkreettisesti esiin tämänpäiväisessä kahvipöytäkeskustelussa työkaverini…