Participatory approach with web2.0 tools -projektin suunnittelu

[Sampsa Kiianmaa]

Sosiaalinen media ja web2.0 ovat hyviä työkaluja, mutta mihin?

Yhteisön valtaistamisessa ja todellisessa osallistavassa kehityksessä aloite kehitykseen lähtee yhteisöstä itsestään. Projekti on tuhoon tuomittu ellei sen kohde, eli hyödynsaaja ole mukana hankkeen alusta asti kaikissa toiminnan vaiheissa: suunnittelussa, toiminnassa, arvioinnissa. Onnistunut projekti tekee sen suunnittelijan tarpeettomaksi. Yhteisö ottaa toiminnan omakseen jatkaen ja kehittäen projektin antamaa alkusysäystä.

Ongelma
Oletetaan että yhteisössä A on asukkaita jotka haluaisivat kehittää asuinaluettaan suuntaan tai toiseen. Asukkaat haluavat muutosta, mutta eivät ole yhteydessä toisiinsa. Yksilöt ovat yksin hyvien ideoidensa ja taitojensa kanssa, koska eivät tiedä kuinka niitä voi viedä eteenpäin.

Kuinka yhteisö-projektin fasilitoija saisi yhteyden näihin 10 000 yhteisön jäseneen, jotka tietävät parhaiten kuinka asioiden tulisi heidän kotinurkillaan olla?

Kuinka web2.0 voisi auttaa asukkaiden tavoittamisessa? Mitä rajoitteita tälle on?

Projektin suunnittelu...
Monet hyvät ideat ja hankkeet lepäävät aktiivisten puuhamiesten hartioilla. Tällaiset hankkeet päättyvät aktiivien väsyessä. On äärimmäisen tärkeää, että yhteisö ottaa toiminnan omakseen alusta asti.

Tämän vuoksi projektin huolellinen suunnittelu on tärkeää.

Asukasyhdistystoiminta ja yhteisö-projektit saattavat olla loputtomia työrämeitä, jossa yhden puuhamiehen voimat eivät riitä. Ihannetilanteessa fasilitoijan käytössä olisivat halvat ja laajalevikkiset työkalut joilla saisi yhteyden kaikkiin yhteisön jäseniin ja joiden avulla itse yhteisö voisi ohjeistuksen ja kannustuksen avulla ryhtyä suunnittelemaan yhteistä visiota asuinalueelleen. Millaisella asuinalueella haluamme elää joskus tulevaisuudessa? Mikä on seuraava välitavoitteemme matkalla kohti visiota?

Mitä työkaluja web2.0 tarjoaa asukkaiden suunnittelutyölle? Osaavatko kaikki käyttää niitä? Kuinka työkalujen käyttöä voisi opettaa?

Hankkeen päämäärät ja toiminnan suunnittelevat itse hyödynsaajat, mutta sitä ennen hankkeen idea tulee myydä muille sidosryhmille. Mitä he hyötyvät tästä kaikesta vaivasta? Millaisia tulevaisuuden kuvia projektin avulla voidaan saavuttaa? Kuinka olemassa olevat organisaatiot hyötyvät hankkeesta?

Projektisykli
Fasilitoijan tulee perehtyä alueella jo toimiviin sidosryhmiin ja heidän tavoitteisiinsa, alueen oloihin, kunnan strategioihin, riskeihin jne. jne (kuvan projektisyklissä Prerequisetes).

Kun alueen olot ovat tiedossa voidaan valita työkaluja osallistavan toiminnan aloittamiseksi. Kuinka saamme 10 000 ideanikkaria keskustelemaan keskenään ja sopimaan yhteisistä suuntaviivoista - suunnittelemaan toiminta strategian (kuvassa strategic planning) välitavoitteineen?

Mitä työkaluja web2.0 tarjoaa?

Kun olemme löytäneet sopivat työkalut, voimme luonnostella mahdollisia visioita ja hyötyjä joita hankkeella voidaan saavuttaa. Näissä tulee huomioida lukuisten asioiden lisäksi tarvittavat resurssit, esteet, ja yhteistyökumppanit.

Voimme aloittaa keskustelut sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa, kun uskomme, että meillä on hankkeessa kaikki potentiaali positiivisiin lopputuloksiin pääsemiseksi ja hyvä myyntipuhe jolla muut saadaan innostumaan aiheesta.

Suunnittelen tällä hetkellä omaa aloitettani käymällä läpi Terre des Hommes:n Project Cycle Handbook:a (pdf) ja luomalla hankkeelle hyvät perustiedot alueen olosuhteista, sekä arvioimalla idean hyötyjä ja haittoja SWOTin avulla.

Olisi upeaa jos ryhmäläiset voisivat miettiä sopivia sosiaalisen median työkaluja asukkaiden suunnittelutyön ja keskinäisen kommunikaation avuksi. Ennen kuin alkaa listaamaan erilaisia palveluita kannattaa hengähtää hetki ja tutustua osallistavan yhteisötyön periaatteisiin ja käytäntöihin. Mitä työkaluja ja keinoja webbi tarjoaa tällaiseen työhön? IDRC tarjoaa aiheesta kohtuullisen opuksen INVOLVING THE COMMUNITY
A Guide to Participatory Development Commun....

En löytänyt pikaisella googlauksella sivuja jotka käsittelisivät web2.0:n käyttöä osallistavissa menetelmissä. Onko ryhmäläisissä innokkaita wikittäjiä? Kannattaisiko hankkeen eteneminen dokumentoida suomeksi ja englanniksi?

Kun hankesuunnitelman kivijalka ja keinot (työkalut asukkaiden osallistamiseen) ovat hahmottuneet aion ottaa yhteyttä alueen muihin toimijoihin.

[Sampsa Kiianmaa]

Projekti on jalostunut tai itseasiassa jakautunut kahdeksi projektiksi: aluefoorumin käynnistämiseksi ja alueen osallistavan verkkosivun aikaansaamiseksi.

Kaupunginosanettisivuja kehitettiin aktiivisesti 90-luvun lopulla ja 2000 luvun alussa osana Paikallisagenda 21:stä ja eri tutkimushankkeita. Yleinen johtopäätös useissa tutkimuksissa tuntuu olevan, että paikallisyhteisöverkkosivu tukee muita osaliistumisen muotoja ja toisinpäin.

Esim.Staffansin Vaikuttavat Asukkaat tutkimuksessa todetaan:

”Yhdistykset, paikallislehdet ja avoimet yleisötilaisuudet edustivat tapaustutkimuksissa vanhoja toimintamalleja, jotka eivät nykyisessä toimintaympäristössä enää yksistään olleet riittävän tehokkaita. Ne loivat kuitenkin vahvan perustan, jonka päälle uusia muotoja voitiin rakentaa…

… Paikallinen kommunikointi perustui näin ollen pienryhmiin ja foorumeihin, niitä tukevaan infrastruktuuriin, eli sopiviin kokoontumispaikkoihin ja tehokkaisiin tietoyhteyksiin (”tietolinkit”), sekä näiden eri rakenteellisten elementtien ylläpidon ympärille järjestäytyneisiin uusiin työtapoihin…

…Asukkaille oli tärkeää, että heidän verkostonsa ulottui mahdollisimman laajasti erilaisiin institutionaalisiin yhteisöihin, jotka edustivat asiantuntijuutta, politiikkaa ja mediaa. Tässä verkostossa tapahtui paitsi monipuolista informaation vaihtoa myös todellista vuorovaikutusta erilaisten näkemysten välillä.

Kaupunginosasivujen tärkeä ominaisuus oli myös se, että asukkaat voivat omaehtoisesti tuottaa ja viedä nettiin aineistoaan ilman byrokratiaa. Tämä oli, paitsi käytännöllisempi ja helpompi tapa toimia, myös merkityksellinen tiedonrakennukseen ja ylläpitoon liittyvästä vallankäyttönäkökulmasta…

Avoimuuden edistäminen tai avoimuuden puutteen näyttäminen oli asukkaiden ase, jota netillä tuettiin erityisesti Maunulassa. Avoimuutta tuki netin mahdollistama lähes reaaliaikainen seuranta, jossa eri esityksiä, päätöksiä ja tapahtumia tuotiin asukkaiden tietoon…

...Netissä voi toimia anonyymisti ja yksityisesti. Jokainen, joka osaa viedä nettiin tietoa, saa sen nopeasti laajalle joukolle ja jakelun voi tehdä nimettömänä, jos haluaa. Jokainen voi myös surffailla eri tietolähteissä vapaasti ja senkin voi tehdä anonyyminä. Internetin käytön yksityisyys, epämuodollisuus ja nopeus ovat hallinnolle vaikeita ominaisuuksia, mutta asukkaiden toimintakulttuuriin ne sopivat hyvin."

Nämä tutkimukset ja sivustot olen käynyt läpi:

Staffans. VAIKUTTAVAT ASUKKAAT Vuorovaikutus ja paikallinen tieto kaupunkisuunnittelun haasteina PDF
Lehtonen. Kansalaisten verkko – Sosiaalinen pääoma. asukaslähtöisessä verkkojulkisuudessa PDF
Kaupunginosan kotisivujen käyttäjäkysely tarjoaa vinkkejä siitä mitä ihmiset odottavat alueyhteisösivulta
Guide to Building an Online Community taas kertoo kuinka nämä sivut voisi toteuttaa
TKK - Kotikatu
Maunula.net on yksi hehkutetuimmista alueyhteisösivuista, joskaan sekään ei ole sosiaalinen media foorumia lukuunottamatta. Katso myös Maunulan Aluefoorumi
Kaupungilta on tilattavissa Parempaan kaupunginosaan Aluefoorumi kehittämisen menetelmänä opus

Käyn helmikuussa esittelemässä ideaa paikalliselle asukasyhdistykselle.

[karoliina jarenko]

Hei!

Herttoniemen sivut (herttoniemi.fi) kannattaa tsekata toimivia asukassivuja metsästettäessä. Hertsigassa toimii myös Aluefoorumi, joka koostuu kaupungin työntekijästä/öistä, asukkaista ja paikallisista muista toimijoista (esim. yrittäjiä). Alueella pyöri 2004-2006 ARJA-hanke, jossa tarkasteltiin alueen toimivuutta (sisältäen liikkumisen, palvelut, asumisen ja työn) ajankäytön kannalta. Aluefoorumin toiminnasta käytettiin nimitystä "paikallinen yhteishallinta". Tämä termi on käsittääkseni YTKssa keksitty - YTK koordinoi ARJA hanketta. Hommasta löytyy Tieken julkaisema raportti "Arjen ajan hallintaa - kokemuksia suomalaisesta aikasuunnittelusta" (Horelli&Wallin(toim.)2006)

Herttoniemessä ei kuitenkaan hyödynnetty wikejä eikä sen sellaisia.

Dodolla ja Demos Helsingillä on näistä mielenkiintoisia ajatuksia: väittävät "self-built citien" sekä "democratic renewal of urban lifen" olevan väistämättömiä tulevaisuuden haasteita.

[Sampsa Kiianmaa]

Esittelin nettisivu suunnitelman tänään Pohjois-Haaga Seuran hallitukselle, joka antoi kaiken tuen asian eteenpäin viemiseksi. Alla linkki esitykseeni.

Kaupunginosasivut asukkaita yhdistävänä ja aluetta palvelevana foorumina -esitys Slidesharessa

[Aaro Toppinen]

Lukaisin pikaisesti läpi Heli Rantasen tekemän tiivistelmän käyttäjäkyselystä, paremmalla ajalla täytyy tutkia sitä tarkemmin. Tutkimus antaa uskonvahvistusta Nopola Newsin taustajoukoille, sillä hyperpaikallinen uutisointi, muut ajankohtaiset asiat ja tapahtumat näyttäisivät olevan niitä asioita, joita kaivataan myös suuressa "sitissä." Nopola Newsin perusideahan on mahdollisimman yksinkertainen ja tuohon perustuva. Hajallaan oleva reaaliaikainen tieto kootaan keskitetysti yhteen paikkaan riippumatta siitä kuka sen on tuottanut. Se kirjoittaa, joka parhaiten tietää - ei välttämättä se joka parhaiten osaa.
Tutkimuksen mukaan päivitystiheys ja sisällön kiinnostavuus ovat tärkeitä asioita, toisaalta vaikuttaminen ei kovin suurta kannatusta saanut. Vajaa 300 vastausta on kuitenkin yllättävän pieni määrä, joten joku tilastonikkari voisi kertoa, miten tutkimukseen tulisi suhtautua ja mitä johtopäätöksiä sen perusteella kannattaa tehdä.
Pieni kehitysehdotus; kaupunginosat.net kalskahtaa korvaan byrokraattiselta, virkamiesmäiseltä kaupungin viranhalitjoiden ylläpitämältä sivustolta, vaikkei se sitä todellisuudessa olekaan. Vaihtakaa ihmeessä iskevämpään. Ei kuitenkaan Helkaan, sillä se viittaa tänne maalle latotansseihin.

[Sampsa Kiianmaa]

Eräs idea on hommata oma domaini kuten Maunula on tehnyt. Verkkosivu on käsittääkseni kuitenkin helkan palvelimelllla. Tiedän huomenna Helkassa vierailun jälkeen lisää.

[Sampsa Kiianmaa]

Pohjois-Haagan uudistuneet kotisivut julkaistiin: Pohjois-Haaga

Sivut eivät ole valmiit mutta suunta on oikea. Rakentavaa kritiikkiä kiitos...

[Seija Jäminki]

Mielenkiintoisia suunnitelmia, hyvä asia.

Minä käytän wikejä opetuksessa ja yleensäkin ryhmien yhteistoiminnassa, koska en ole keksinyt parempaakaan tapaa työstää yhteistä kirjallista materiaalia.

Osallistuvasta käytöstä minusta oli erään alueen avoin strategiatyöskentely, jossa sivusto oli perustettu wiki-pohjalle ja kaikki tiedot olivat kansalaisten, myös meidän ulkopaikkakuntalaisten luettavissa ja kommentoitavissa. Mukavaa olisi tietää, otettiinko mielipiteet strategiaa tehdessä huomioon.
Uskoisin, että alueen ihmisiä yhdistävä sivusto voisi palvella alueelle muuttaneita ihmisiä, joilla ei vielä ole omia kontakteja. Sivuilla voisi sopia satunnaisista tapaamisista tai elokuviin menosta. Pienten lasten äidithän ovat verkostuneetkin tällä tavalla. Ensimmäisessä esimerkissä vaikutetaan, toisessa liitytään sosiaalisiin verkostoihin. Ja tarkoitushan olisi, että käyttäjät itse keksivät lisäjuttuja.

[Sami Huohvanainen]

Maunula-casesta löytyy tietoa myös Pia Bäcklund et al, Tietoyhteiskunnan osallistuva kansalainen - tapaus Nettimaunula, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2003. Kirjoittajina mm. Heli Rantanen ja Hannu Kurki, joka toimi paikallisena projektipäällikkönä. Nettimaunula oli osa Sitran OSKU (oppivat seutukunnat) -hanketta.

Maunula on ymmärtääkseni monessa suhteessa mallioppilas. He ovat ymmärtäneet lähteä moniin pilotteihin mukaan, joiden kautta ovat saaneet jatkuvasti uusia resursseja välilliseen tai välittömään aluekehitykseen.