Tulevaisuuden visiointia viimevuosituhannelta

[Sami Andberg]

Kiitokset taas Annelle aktiivisuudesta ja loistavan alueen luomisesta :) Tällaista juuri tarvittiinkin!

Ajattelin linkata tähän pari uudempaa ja vanhempaa aiheeseen liittyvää pohdiskelua blogistani
- Havaintoja CeBitistä 2008
- Vuoden 1999 tulevaisuudenvisioiden toteutumisen arviointia 2006

Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna voisi todeta, että tekoäly ja puheen tunnistaminen ovat olleet ne isoimmat toteutumattomat lupaukset, ja toisaalta esimerkiksi koko sosiaalinen media ja web 2.0 ovat tulleet ehkä hieman 'yllättävällä voimalla' :)

[Anne Rongas]

Mainioita arkistoaarteita Sami! Voisi laittaakin yhden projektin, jossa kaivellaan menneitä tulevaisuuteen katsomisia, sillä niistä löytää nyt jotain, mitä silloin ei osannut välttämättä nähdä ja kuulla ja toisaalta myös sitä, minkä havaitseminen silloin puuttui, kuten mainitsemasi sosiaalinen media.

Esseesi linkeistä löytyi 9 vuoden takainen seminaari Portsulta, pitkä kyllä, mutta sitä voi kuunnella vaikka siivoilun lomassa:
Tietoyhteiskunnan tulevaisuus -seminaari, 22.9.1999
http://kraken.it.helsinki.fi/ramgen/Content1/HY/Tietoyhteiskunta.rm
Puhujina mm. Linus Torvalds ja Risto Siilasmaa sekä Pekka Himanen.

[Anne Rongas]

Poiminkin edellisestä innostuneena kahdeksan vuoden takaa (siis ei ihan viime vuosituhannelta, mutta siinä taitteessa syksyltä 2000) tulevaisuuden tutkimuksen kurssityöstämme neljä skenaariota. Pohdimme työn ja (perhe)elämän suuntia tietoyhteiskuntavisioitten pohjalta. Skenaariot liitteenä (olisi hauskaa saada kaikki mukana olleet tänne Sometuun...).

[Sami Andberg]

Hee, jänniä skenaarioita - ja hyvää polttoainetta tähän tulevaisuuden pohdiskeluun :)
Tuostahan voi sitten pohtia mihin suuntaan ollaan menossa ja mihin haluttaisiin...

[Anne Rongas]

Tämä Jarin blogista löytynyt kurkkaus tulevaan on vain muutaman kuukauden ikäinen, mutta mielenkiintoinen säilöön laitettava. Alla liitteenä koko Jaiku-ketju aiheesta.

[Tuomo Turja]

Menneisyys osuu aika hyvin kohdalleen 10 vuoden sisällä. Paradigman muutokset koulutuksessa vaativat pidemmän aikajänteen, kuten tästä tiivistelmästä voi huomata.

[Marjaana Reuhkala]

Hei hienoa! Rakastan Tiimiakatemia-mallia ja tahtoisin tulla lapseksi jälleen vain, jotta saisin pyrkiä tuohon oppilaitokseen..

Katsoin myös Otavan Opiston esitelmän Itämeri-projektista, seikkailusta, joka oli sattumalta myös uuden oppimista ja opiskelua Problem Based Learning -menetelmällä, jossa kaikki työ tehtiin verkossa ja saatiin upeita tuloksia. Työtä oli lopppujen lopuksi tehty tavattoman paljon ja vaivaa nähty, eli helppoa ei ollut tuo opiskelumenetelmä eikä laiskaa.

Meitä seikkailuun haluajia löytyy, kuten tiedämme, mutta aina riittää myös niitä lapsukaisia ja aikuisia, jotka tahtovat että opettaja lusikoi uuden tiedon pieninä annoksina suoraan heidän suuhunsa (aivoihinsa).

Minusta parasta on että tarjolla on vaihtoehtoja! Ja ilmeisesti oppilaan/oppijanohjausta tarvitaan aina.

Haluaisin mieluusti olla mukana alatasolta lähtevässä projektiluonteisessa maailmanmuuttamistyössä. Eiköhän sitä alkuun tarvittavaa rahaa voisi saada Euroopan sosiaalirahastosta? Pitänee vain olla joku ihmistä suurempi oikeushenkilö, joka rahaa hakee. (Ja rahankäytön raportointi on sikakamalaa?)

Tehkäämme sitä tulevaisuutta itse!?

[Hannu Linturi]

Vinkiksi tämän vuosituhannen pohdiskeluun Roy Amaran tulevaisuusroolit. Samalla se on tervehdys tulevaisuudentutkijoiden rinnakkaisningistä http://edelfoi.ning.com Roolit ovat kaikki tarpeellisia ja hyödyllisiä, mutta kunnolla vasta esiintyessään yhdessä. Vasta silloin tulevaisuuspohdiskelu kasvaa

Amaran mukaan ihmiset painottavat eri tavoin mahdollisia (possible), todennäköisiä (probable) ja haluttavia (preferable) tulevaisuuksia. Orientaatio vaihtelee vastaavasti havainnoivasta ja aistivasta (feeling), ajattelevaan (thinking) ja tuntevaan (sensing). Tulevaisuusnäkökulmat eivät niinkään liity asiantuntijuuden laatuun kuin kunkin ihmisen henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja valintoihin.

Suomalaiset tulevaisuudentutkijat ovat tyypitelleet Amaran tutkimustuloksiin nojaten neljä tulevaisuusorientaatiota, joita voi esiintyä myös erilaisina yhdistelminä. Jokainen tulevaisuusrooli on omalla tavallaan tärkeä ja arvokas.

Sivustaseuraaja tarkkailee kehitystä pyrkien pitämään omat toiveet erossa arvioista. Tällainen tarkkailija pohtii etenkin todennäköisintä tulevaisuutta tavoitellen mahdollisimman objektiivista kuvaustapaa.

Tulevaisuuden tekijä on kiinnostunut haluttavista tulevaisuuksista, joiden eteen hän on valmis tekemään kosolti töitä. Hän keskittää energiansa mahdolliseen ja toivottavaan.

Uhkiin varautuja tutkailee tulevaisuutta riskien näkökulmasta. Huonot vaihtoehdot tunnistava varautuja osaa todennäköisesti välttää pahimmat vaihtoehdot ja parhaimmillaan hän kykenee kääntämään uhat mahdollisuuksiksi.

Mahdollisuuksiin tarttuja poimii tulevaisuudesta optioita tai pikemminkin futuureita, joiden riskinä on, etteivät ne toteudu. Hän muotoilee tulevaisuutta tavalla, jota voi luonnehtia rohkeaksi ja ennakkoluulottomaksi.

[Anita Rubin]

Tähän vielä lisää:
Todennäköistä on, että aurinko nousee huomenna. (Jos ei nouse, sitten mennään kaikki ja biletetään elämä risaiseksi nyt ja heti, koska maailma loppuu siihen.)
Mahdollista on, että huomenna sataa räntää.
Toivottavaa on, että ei kuitenkaan sataisi.
No entäs sitten? Miten tämä muka liittyy meihin? Tässä kohtaa ihminen tulee itse mukaan jossain tulevaisuusroolissa, koska teemme omat suunnitelmamme sen mukaan, mitä tulevaisuudelta odotamme ja miten sen näemme (=tulevaisuudenkuvat):
Sivustaseuraaja jää odottamaan, millaiseksi sää sitten muodostuukin, ja tekee päätöksensä vasta huomenna.
Tulevaisuuden tekijä ostaa äkkilähdön Teneriffalle, koska siellä paistaa joka tapauksessa aurinko.
Uhkiin varautuja ostaa sateenvarjon ja toivoo parasta.
Mahdollisuuksiin tarttuja tarkistaa lehdestä, mitä leffoja kaupungissa huomenna menee ja soittaa tyttö-/poikaystävälle, josko tätä kiinnostaisi enemmän luontoretki märkään kevätmetsään kuin joku hyvä elokuva.

Tulevaisuudentutkimus on kivaa!

[Marjaana Reuhkala]

Niinpä onkin! Ja onneksi aika moni muukin asia elämässä, mm. uusien asioiden oppiminen...