Pienet yritykset ovat vikkeliä, mutta niiltä puuttuu resursseja. Isoilla yrityksillä on resursseja, mutta ne ovat hitaita ja kankeita. Pienten yritysten pitäisi pystyä myymään isoille yrityksille palveluja, mutta usein isojen yritysten tarpeet on niin haastavaia, että pieni yritys ei pysty toimittamaan ratkaisua yksin.
Tagit: friendtrepreneur, intunex, janne, joukkoaly, media, parviäly, ruohisto, sosiaalinen, xtune, yrittäjyys
Permalink Vastannut Jarmo Tanskanen 16. maaliskuu 2011 08:56 1. Isot yritykset ovat varovaisia ja eivät kovin helpolla tuota tee. 2. Voisivat ja pitäisikin näin tehdä.
Tässäkin on todellista kankeutta nähtävissä. Kovin vähän tippuu yhteistyötarjouksia muita pieniltä yrityksiltä. Ilmeisesti heillä on omia töitä niin paljon tai sitten ei luoteta, jotta hedelmällistä yhteistyötä syntyisi. Tai sitten ei ole tarpeeksi töitä tarjolla. Dilemma on juuri siinä, että pienenä et voi ilman töitä kasvaa ja pysyt pienenä. Jos isosti haluat, niin sun pitäisi olla isosti heti alussa liikkeellä ja se vaatii pääomaa. Usein pienillä toimijoilla on todella paljon osaamista kun katsotaan henkilötasolla --> he olisivat hyviä työntekijöitä. Yrityksen kasvamisessa tarvitaankin enemmän työnjakamista useamman pienten kesken, jotta olisi paremmat mahdollisuudet kasvaa. Sellaisissa tilanteissa usein näkee mikroyritysten fuusioita.
Olisi erinomaista, jos löytyisi hyvin toimiva yrittäjäverkosto. Todennäköisesti se vaatii f2f toiminnan, josta esim. HUB-toiminta on yksi. Pelkkä verkon kautta kimppautuminen ei ehkä riitä. Itsellä on kuitenkin vain hyviä kokemuksia kimppautumisesta, kun kaikki tekevät oman osansa.
Permalink Vastannut Seppo Metso 16. maaliskuu 2011 15:21
Permalink Vastannut Vesa Ilola 17. maaliskuu 2011 08:38 Vastaan Janne poikkeuksellisesti täällä kun olen kirjautuneena.Kysymys on lisäarvon tuottamisesta ja käytäntöihin kytkeytymisestä. Uskon verkostojen voimaan (ansainta) yhtä vahvasti kuin someen (viestintä).
Isoista firmoista spinnaantuu jatkuvasti ulos liiketoimintaa joka ei ole ydinfocuksessa. Pienten on pakko parveutua ja jopa korporaantua että ovat uskottavia suurten silmissä. 30+ yritysrengas, jolla on toimitusvarmuutta voi päästä harkintaa isojen kumppanuuslistalle, pienet eivät (valitettavasti). Globaalisti yrityksen koko pitäisi olla jo 60+
Luottamus ja uskottavuus ovat avainsanoja. Uskon että pienetkin voivat kasvaa osaamisen näkökulmasta, mutta niiden on pakko verkostoitua ja parveentua. Ystäväyrittäjien pitäisi ketjuuntua (franchising). Saada yhtenäinen hinnoittelu ja markkinointi sekä muut konseptit. Vähän kuten Kotipizza. Se tarkoittaa että nokkamiehenä pitäisi olla voimakkaaseen ansaintakasvuun totaalisesti hurahtanut henkilö.
Vertaistuki on sitten oma lukunsa.
Permalink Vastannut Leo Junno 25. maaliskuu 2011 23:48
Permalink Vastannut Seppo Metso 26. maaliskuu 2011 20:00 Tilaajayritysten opportunismi on varmasti yksi verkostoitumisen kompastuskiviä ja keskinäinen epäluottamus samoin. Luottamus kun ei synny noin vaan yhteisestä sopimuksesta vaan kasvaa pikku hiljaa. Yritysverkostoja on olemassa myös B2B –palveluntuottajien keskuudessa. Verkostoituminen on toki helpompaa kun jaettava pääoma on immateriaalista eikä pelissä ole kalliita laiteinvestointeja ja vastaavaa. Yhteistä jaettavaa on sitäkin enemmän. Kaiken perustana on luottamus.
Olin hiljattain mielenkiintoisessa yritystilaisuudessa jossa ratkoimme tehtäviä pienryhmissä. Omassa ryhmässäni oli mm. konepajateollisuuden edustaja ja pienen lahjatavaraliikkeen pitäjä ja itse edustin tuota B2B –maailmaa. Kun katsoimme toistemme aloja ulkopuolisen silmin, myös kriittisesti, sieltä löytyi asioita joille itse oli sokea. Kokemus oli, että tunsimme kaikki hyötyneemme. Siitä on tietysti pitkä matka verkostoitumiseen, ajatuksena täysinkin erilaisten alojen verkostoituminen voi kantaa hedelmää pitkällä tähtäimellä.
Permalink Vastannut Leo Junno 14. helmikuu 2012 12:34 Pienten yritysten parveutumisessa voidaan hyödyntää alla kuvattuja kokemuksia. Ks mm kohdat 1 ja 2.
Business-to-busines yritysten SOME-käytöstä on jo jonkinverran tutkittua tietoa. Näyttää siltä, että ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen lisäksi SOMEA on sovellettu ainakin:
1. toimitusketjun jäsenten välisessä tiedonvaihdossa verkottuneissa yrityksissä,
2. tuotekehitysryhmien yhteistyössä,
3. laatukäsikirjan ja toimintaohjeiden ylläpitämisessä wikinä ja jakamisessa tuotannollisissa yrityksissä sekä
4. asiakkaiden/tilaajien ja toimittajan välisessä yhteistyössä lopputuotteen konfiguroinnissa toimittajan tarjoamin työkaluin.
5. Lisäksi lopputuotteen suunnitteluun on voitu ottaa asikkaita mukaan hyvin varhaisessa vaiheessa suunnittelemaan, kommentoimaan, ideoimaan ja kertomaan tarpeistaan.
Yritysten SOME-käyttöä on tutkinut mm. teknillinen yliopisto Tampereella. Ks. mm. http://www.tut.fi/soita.
Ks B2B-yrityskäytöstä ja saavutetuista taloudellisista hyödyistä Jari Jussilan, Hannu Kärkkäisen, Harri Lakkalan ja Kaija Pöystin artikkelista, johon pääset linkistä:
http://www.slideshare.net/jjussila/sosiaalisen-median-soveltamistav...
Tervetuloa
Sosiaalinen media oppimisen tukena -palveluun
Aloittaja: Janne Ruohisto. Viimeisin vastaus jäseneltä Leo Junno Hel 14, 2012.
Aloittaja: Anne Penttinen. Viimeisin vastaus jäseneltä Vesa Ilola Maa 17, 2011.
Aloittaja: Pauliina Mäkelä. Viimeisin vastaus jäseneltä Anne Rongas Mar 5, 2010.
Aloittaja: Jorma Sonninen. Viimeisin vastaus jäseneltä Tom Laine Lok 20, 2010.
Aloittaja: Jesse Soininen. Viimeisin vastaus jäseneltä Jesse Soininen Lok 12, 2010.
Pidin kollegoilleni mini-esityksen pilvipalveluista.
Jos joku muu ei ole ihan varma, mistä on kyse, tai haluaa kertoaa asiasta eteenpäin, tämä ehkä auttaa.
PILVIPALVELUT, a mini-guide: …
JatkaLähettänyt: Krista Kindt-Sarojärvi, 3. toukokuu 2013 kello 21:38 — 2 kommenttia
SADe-ohjelman Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuus-hanke. Hankkeen tavoitteena on tukea
1) tukea kansalaisen oman terveyden hallintaa ja itsehoitoa sähköisten palvelujen avulla sekä
2) helpottaa palvelujen löytämistä ja…
Lähettänyt: Hannele H-H, 22. huhtikuu 2013 kello 14:25
© 2013 Created by Ville Venäläinen.