Tulevaisuuden kirjastomaisema 2035

[Teemu Arina]

Olin mukana tekemässä Opetusministeriön tulevaisuuden kirjastomaisema 2035 julkaisua. Juttuni on viimeisenä, käykääpähän vilkaisemassa. Tuleeko lisää ideoita?

[Antti Seppänen]

Monet esittämistäsi ideoista ovat jo työn alla eripuolella kirjastosektoreita. Erityisesti erilaiset asiakasliittymähankkeet (isoimpana Kansallinen digitaalinen kirjasto KDK: http://www.kdk2011.fi) ovat askel visioimaasi suuntaan. Samoin kirjastot.fi toimituksen ja Turun kaupunginkirjaston Kirjasampo (http://www.kirjasampo.fi/) -hanke sekä nuortenkirjallisuusportaali Sivupiiri (http://www.sivupiiri.fi/) ja lapsille työnalla oleva Okariino (http://www.okariino.fi/) ovat mielenkiintoisia.

Suomessakin on otettu sangen paljon käyttöön erilaisia kansainvälisiä artikkelitietokantoja, joihin on integroitu asiakkaalle mahdollisuus kommentoida ja jakaa löytämäänsä. Ne vain ovat enimmäkseen lisensioitavia eli vain korkeakoulujen käytössä.

Muutama teema jäi vaivaamaan. Miten käy keskitetysti ylläpidettyjen ontologioiden (esim, YSO: www.yso.fi/onto/yso/) folksonomioiden maailmassa? Olisiko mahdollista jotenkin yhdistää folksonomioiden käyttäjälähtöisyys ja ontologian kurinalaisuus?

Miten kehittyvät ihmisten käsitykset yksilönsuojastaan? Se on ilmeisessä muutoksessa, sillä nyt ihmiset haluavat paljastaa itsestään yhä enemmän verkossa. Kirjasto voi tukea tätä antamalla mahdollisuuden linkata luettuja kirjoja ulkopuolisiin järjestelmiin ja tarjoamalla mahdollisuuden luoda sosiaalista metadataa kirjastojärjestelmään. Kuinka he suhtautuisivat siihen että heidän lainatietojensa pohjalta tehtäisiin suositusjärjestelmää (tämän teoksen lainanneet ovat lainanneet myös...)? Amazonissa homma toimii.

[Teemu Arina]

Kiitos paljon linkeistä, olivat hyödyllisiä.

Folksonomioiden ja taksonomioiden yhdistyminen on nähdäkseni vääjäämätöntä. Kuten myös semanttisen webin ja sosiaalisen webin. Käytännössä folksonomioiden pohjalta voi ehkä olla mahdollista rakentaa parempia määriteltyjä taksonomioita.

Yksilönsuojakysymys vaatinee uutta palvelua, jonka lähtökohtaiset käyttöehdot hyväksyvät tietojen linkkaamisen. Jos palvelu on todella hyvä ja alkaa palvella asiakasta hyvin, niin sen jälkeen tuskin tulee ongelmia yksityisyyden suojasta. Anonyymi navigaatio on kuitenkin vähintä mitä voi tehdä (kuvaamasi mekanismi, joka aggregoi useita tietoja) ja vaikeasti jäljitettävissä yksittäiseen käyttäjään.

[Mace]

Tiedonhaku (myös kirjastosta) pitää ehdottomasti olla mahdollista anonyymisti, kts. esim. Paratiisi vai panoptikon– näkökulmia ubiikkiyhteiskuntaan (http://www.librarything.com/work/7745707/book/32024546, luettavissa verkosta). Tässä mielessä juuri nuo maksulliset tietokannat on kiusallisia. Onneksi kirjastoon paikan päälle menemällä on tiedonhakua mahdollista tehdä tunnistautumatta.

No niin tai näin, olisi ilman yksityisyydestä luopumistakin mahdollista saada aikaan *paljon* palveluita, joita voitaisi kehittää anonyymisti. Ei todellakkaan tarvitsisi paljastaa lainaushistoriaa edes kirjastojärjestelmälle, kyse on siitä, halutaanko kirjastojen aineistoluettela parantaa vai eikö haluta. Toistaiseksi ei olla haluttu (koska ne "on jo" niin hyviä), mutta laiva onneksi on kääntymässä!

Kirjasampo on mahtava hanke, mutta se pitää pystyä integroimaan aineistoluetteloon eikä se tule olemaan mahdollista ennenkuin saadaan käyttöön jotain kehittyneempiä webbijulkaisujärjestelmiä kuin mitä nyt on käytössä. Nuo aineistoluetteloiden julkaisujärjestelmät on yleensä erittäin karseita, eikä niitä voi muokata. Tämänkin suhteen asioita on onneksi tapahtumassa, myös täällä Suomessa. KDK on yksi iso hanke ja Labs tärkeä myös siinä mielessä ja muita juttuja on myös vireillä.

[Antti Seppänen]

Tällä hetkellä taitaa Suomessa olla vain yksi käyttäjien kommentteja/arvioita vastaanottava verkkokirjasto olemassa: Hämeenlinnan Areena (http://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/).

Sivupiirissä aineistotietokannan ja arvosteluiden linkitysongelmaa on ratkottu yhdistämällä ne frank -monihaulla. Samaan tapaan se ratkaistaneen Kirjasammossakin. Toistaiseksi ainakaan ratkaisu ei ole kovin elegantti, mutta kehitystä on kuulemma luvassa. Ideaalia olisi, jos kirjasammon taustalla pyörisi kansallinen yhteisluettelo. Nyt kaikki teokset luetteloidaan/annotoidaan sinne tavallaan tuplana.

Ongelmia aiheuttanevat eniten kirjastojärjestelmien suljetut rajapinnat. Ne saadaan kyllä auki, mutta se maksaa. Ja kuka sen maksaa? OPM? Kunnat?

Labs hanke tuottaa kieltämättä mukavanoloisia demoja, mutta perusongelma säilyy sikäli, että yksikään kirjasto ei vaikuta olevan kiinnostunut niitä implementoimaan. Jälleen törmätään kirjastojärjestelmien umpinaisuuteen. Toinen ongelma lienee osaamisen ja resurssien puute. Toisaalta monissa maakuntakirjastoissa on herätty nykyisen OPAC:n surkeuteen ja haetaan kuumeisesti vaihtoehtoja. Toivoa siis on.

Tilanne on melko sekava sikäli, että osa kirjastoista odottaa KDK:ta, osa ostaa Areenan Axiellilta, osa kaipailee ruotsalaisen CSlibraryn (http://www.biblioteket.se/ ja http://www.minabibliotek.se/) markkinoille tuloa, osa tekee open source ratkaisua (http://www.kyyti.fi).

Kaikki nämä verkkokirjastosysteemit ovat sinällään vanhanaikaisia, sillä niissä puuhastellaan metadatan kanssa. Hienoa olisi saada linkitysmahdollisuudet kokoteksteihin. Se taas vaatisi lisensiointia ja yhteistyötä kustantajien kanssa. Google books ja Gutenberg projekti (http://www.gutenberg.org/wiki/Main_Page) ovat tässä mielenkiintoisia esimerkkejä. Korkeakoulut ovat tässä yleisiä kirjastoja vuosia edellä (esim. Dawsonera, ebrary, WsoyPro). Tämä johtuu kustantajien ja välittäjien lisensiointipolitiikasta ja autentikoinnin helppoudesta. Shibboleth autentikointi mahdollistaa suhteellisen helpon e-aineistojen käyttöönoton.

Suomessakin kustantajat ovat eKirjalukijaboomin myötä heräämässä tilanteeseen. Tulevaisuudessa eKirjoja ostetaan lukulaitteisiin tms. Mikä on kirjaston rooli tässä? Kuten Heikko Poroila on usein toistanut: kirjastoilla ei ole mitään lakisääteisiä oikeuksia välittää aineistoja internetissä. Vrt. fyysisten kappaleiden lainausoikeus. Kaikki on kiinni lisensseistä ja autentikaatiosta. Kuka ne maksaa? OPM? Kunnat?

[Mace]

Kirjastojärjestelmissä on kyllä hyvät ja standardit rajapinnat; z39.50 since 1970s. Lisäksi SRU/SRW ja dataformaattikin on ollut olemassa kauan aikaa, ja sehän on tietty MARC. Kirjastot eivät jostain syystä pidä Z-liittymiään auki. Tämä on hallinnollinen päätös, ja epäilen ettei kyseistä päätöstä ole uudelleenpunnittu monessakaan paikassa vuosikymmeneen.

En sano etteivät kirjastojärjestelmät ole umpinaisia. Ne ovat. Jos halua riittää, voi kuitenkin rakentaa näyttöluettelon rinnalle toisenlaisen käyttöliittymän, joka taas vastavuoroisesti juttelee oikean webbiliittymän kanssa. Näin toimii SOPAC ja XC, sekä myös Frank. Minusta tuntuu, että kirjastoalalla on nyt turbulenssia.

@antti HelMetissä on ne * - ***** tähdet, mutta ne eivät todellakaan vielä tarkoita user generated contentia, vaikka joku niin haluaisi ajatellakin.

Mitä e-aineistoon ja metadataan tulee, niin olen haaveillut siitä että ns. vapaakappaleet luovutettaisi myös elektronisessa muodossa ja kirjastot voisivat indeksoida ne koneellisesti. Tietty teokset varmaan olisivat embarkon alla tekijän kuolema+70v, mutta indeksoinnista olisi todella paljon iloa haun kannalta. Ne kirjat on kuitenkin liikkuneet elektronisessa muodossa jo varmasti 20 vuotta, aina sinne painokoneeseen asti. Aluksi elektronisena luovuttaminen voisi olla vaikka vapaaehtoista ja tulisi aikanaan lakisääteiseksi.

[Antti Seppänen]

Kirjastokentällä on tosiaan turbulenssia verkkokirjastojen rakentamisen suhteen. Olisi todella mainiota, jos saisimme aikaan seminaarin, jossa käytäisiin läpi mitä tarkoittaa kirjastojärjestelmän umpinaisuus ja miten sitä voitaisiin avata. Minusta vaikuttaa siltä, että asiasta on erilaisia käsityksiä eivätkä rahoista päättävät tahot (eli kirjastotoimenjohtajat ja lautakunnat) ole perillä mistä maksetaan, kun puhutaan rajapintojen aukaisemisesta.

Mitä nykyisten järjestelmien kanssa pystyy tekemään? Mistä kannattaa järjestelmätoimittajalle maksaa? Mitä KDK vaatii järjestelmiltä?

Asiantuntijoita varmaan löytyisi Labs väestä ja Kouvolasta sekä kansalliskirjastosta. Minä lääninhallituksen (tai siis tulevan Uudenmaan ELYn) puolesta lupaan maksaa tilavuokran ja esiintyjien palkkiot ja matkakulut sekä markkinoida tilaisuutta kirjastoille.

[Mace]

Vielä, että kaunoa ei ole e-kirjoina vielä Suomessa julkaistu, mutta markkinathan ovat globaalit eli e-kirjoja kyllä saa maailmalta jos todella haluaa nähdä vaivaa. Katsotaan miten tilanne kehittyy kaunon ja e-kirjojen osalta, mutta tosiaan korkeakoulut on käppäilleet e-polkua jo pitkän aikaa, tietty aikakausijulkaisujen kohdalla ja kirrjojenkin. Ellibsin, jota tapaa myös yleisistä kirjastosta, tarjonta on kurssi-/tietokirjapainotteista, kaunoa sieltä ei löydy.

[Mace]

Hyvä kirjoitus Teemu, kyseisen kokoelman parhaimmistoa. Hieman irrallinen muiden kirjoittajien teksteistä, joka ei ole ihme koska muut ovat pääsääntöisesti scenessä pitkäänkin mukana olleita. Kirjoittamasi asiat ovat sinänsä minulle tuttuja, mutta hienoa saada näitä juttuja kirjastolaisten luettavaksi myös muiden kuin meidän itsemme toitottamina. Jotkut ovat edelleen yllättyneitä esim. ison G:n kuuluisasta sloganista. Noita sloganeitahan nyt on maailma täys tietenkin, ei niitä kannata pelästyä; suuret sanat ei suuta halkaise.

Kaikenkaikkiaan kirjoituskokoelma on minusta ihmeen kyseenalaistamaton... tai siis sinänsä se on odotettua, mutta olisin kaipaillut hieman roisimpaa otetta esim sen asian käsittelyyn, onko julkishallinnon alaisen kulttuurituotannon järjestäminen ensinkään nykyaikaisen politiikan mukaista. Tsekkaa esim. Pakarisen teksti. Minusta ei (valitettavasti) ole, ja olen melko vakuuttunut että kirjastopalveluja vaihdetaan ostopalveluihin tässä kohtapuolin. Tätähän on nähty muilla kulttuurialoillakin jo ja julkishallinnon laihduttaminen on aivan selvä trendi. Ulkomaitakin kun katselee, niin kyllä suomalaisesta norsunluutornista katsellen helposti alkaa hirvittämään ihan läheinen eurooppalainenkin meininki. GATS ja muu politiikka ei selvästikään suosi suomalaisen kirjastojärjestelmän kaltaisia monopoleja, mutta mutta... katsotaan miten tämä tästä kehittyy.

Hyvää ja tervetullutta herättelyä sun tekstisi... "mitä, ai joku ei lue Hesaria aamulla... vaan jotain fiidejä... häh?" ;)

[Mace]

Heitän tähän vielä linkin Teemun blogipostaukseen Library services for the future.

[Mace]

Vielä yksi linkki, tätä kirjoituskokoelmaa (ym.) puidaan Kirjasto-kaapeli -foorumilla otsikon Tulevaisuuden kirjasto alla.