Älytaulujen käyttöön järkeä

[Tarmo Toikkanen]

Interaktiiviset valkotaulut eli IWB:t (smartboard, promethean yms.) ovat nyt pinnalla, kun niitä Helsinginkin kouluihin hankittiin satamäärin. Ja Suomihan on EU-tasolla jälkijunassa tulossa, muualla ne ovat olleet Kova Juttu jo pitkään. Huolestuttaa vain se, että kouluille myydään kalliita laitteita, mutta ei välttämättä huolehdita, että ne todella muuttavat pedagogisia käytäntöjä ja siten oppimistuloksia. Helsingin koulujen opettajille tarjotaan yksi koulutuspäivä IWB:n käyttöön.

Tähän liittyen syksyllä käynnistyy EU-hanke iTEC, jossa mm. minä olen konseptoimassa järkeviä käyttötapoja koulussa älytauluille, kännyköille, kosketuspöydille, yms. leluille. Kiinnostaisiko Somegassa porukoita vähän ideoida, mitä kaikkea niillä voisikaan tehdä?

Niin ja 16.7. ei minulle käy, koska olen silloin Kanadassa juurikin SMARTin järjestämässä konferenssissa haistelemassa tuulia. Joten 30.7. olisi tuoretta tietoa sieltäkin tuoda pöytään.

[Minna Artimo]

Kiinnostaa kovasti olla ainakin kuulolla. En ole mikään ideanikkari, mutta haluan ottaa taulun käyttöön, jos ja kun sellainen koulumme remontin jälkeen luokkaan on tulossa. Ja jos se on todella helppokäyttöinen. Monimutkaisten härpäkkeiden kanssa en halua askarrella.

[Anne Rongas]

Hei Tarmo, tämä kiinnostaa. Voitaisiin liittää Qelluntaihin osio uudet lelut. Ja juuri tuo ehdottamasi ideointia. Saisiko siihen jotain metodia käyttäjälähtöisestä suunnittelusta?

[Tarmo Toikkanen]

Jes, eiköhän jotain saada rakenneltua tuohon.

[Juha Kämäräinen]

Tuo on "kaunis" suomalainen teknologiakuvio, itselleni periaatteena tuttu jo 1980-luvun lopulta: oppilaitokset ostavat laitteita vanhasta muistista kuin isännät traktoreita. Systeemistä näkökulmaa tai käyttäjäpointtia ei ole ollenkaan. Erityisenä pontimena toimii, jos kaverilla on jo/isompi ja vielä jos kyseessä on isänmaankin etu (eli EU:n nimissä annettu pientäkään vihjettä). Kun laite on saatu, se vihitään juhlallisesti. Seuraavana aamuna pikku dagen-efterissä kysytään, että ketä muuten oikeesti kiinnostaa. Voiko sillä tehdä jotain ja maksaako se tekeminen vielä lisää? (Itse kampe oli jo niin kallis, ettei enää sietäisi sovellella.) Ei löydy rahaa eikä aikaa, viedäänpä kellariin...

Jos nämä sudenkuopat vältetään, niin kyllä smartboardikin sovelluksensa löytää - edellytyksin siis, että hyödyntämiseen löytyy se aika ja raha. Voisi kenties tarjota esim. opettajaopiskelijoille projekteiksi / opinnäytteiksi sovellusten pedagogista suunnittelua ja testaamista?

[Tarmo Toikkanen]

Hieno ajatus, Juha, tuo opettajaopiskelijoiden ottaminen mukaan pedagogiseen suunnitteluun! Mutta joo, tuttu kuviohan tämä on, eikä vain Suomessa vaan kaikissa maissa EU:ssa ainakin. Uudet lelut houkuttavat - niistä kun ei synny lisää palkkakuluja vaan kertasijoitukset, niin ne nähdään halpana tapana pelastaa koulutuksen laatu ja teho ja kaikki.

Teknologiakriittinen puheenvuoroni GETS:ssä voi herättää närää, koko tapahtuma on meinaan SMART:n organisoima. Täytynee leikkiä poliittisesti korrektia ja sanoa jotain positiivistakin. :)