Mitä nuorille lukion ykkösille tänä lukuvuonna?

[Outi Junell]

Hei kaikki koulukirjastoystävät,
Mitä mielestänne tiedonohjauksen lukiolaiselle pitäisi ainakin sisältää?

Kolmannessa opintojaksossa (13.12 - 10.2.) pidän päiväkoulumme lukiolaisille
kolme tuntia/opiskelija tiedonhankinnan ohjausta. Koska opiskelijoita on 90, teen kuten viime vuonna, pidän yhteistyössä Stadian elokuvatuotannon linjalla opiskelevan tyttäreni ja hänen ystävänsä kanssa kaikille yhteisen tunnin luennon. Kaksi muuta tuntia/opiskelioja on pienryhmäohajusta. Luennon aihe on vielä avoin, mutta nuoret pystyvät puhumaan mistä vain ja ovat motivoituneita.

Viime vuonna luennon aiheena oli "Mihin tiedonhankintaa tarvitaan?". Tyttäreni kertoi esimerkkejä työstään elokuvan järjestäjänä ja hänen ystävänsä elokuvan käsikirjoittajana ja ohjaajana. Tuli mieleen, että olisi järkevää kysyä teiltä muiltakin. Mitä ajatuksia lukio nuoret ja heidän mahdolliset tulevaisuuden opiskelupaikkansa tuovat teille mieleen?

[Marja Kallio]

Hei Outi!

Kirjoituksestasi päättelen, että sinä olet päässyt hyvään yhteistyöhön omassa koulussasi tiedonhankinnan opetuksessa! Kuulostaa hyvältä! :) Oletko huomannut, että Anu ja Hannele ovat keskustelleet aiheen "Mitä Hanasaaren jälkeen?" alla siitä, miten vaikeaa kirjastonhoitajan voi olla päästä mukaan esim. tiedonhankinnan opetukseen omassa koulussa. Miten sinä olet "ujuttanut" itsesi osaksi koulun arkea?

[Outi Junell]

Kyllä joskus tuntuu kerrassaan mahdottamalta saada kouluväkeä hahmottamaan kirjastoa ja tiedonhankintaa muusta kuin kapea-alaisesta omasta oppiaineen ja kukin kurssin sisällön näkökulmasta. On tuiki tuntematonta, mitä kirjaston tuominen koulun sisälle tarkoittaa. Koulukirjasto on kuin outo esine, väärässä paikassa. Kouluväki kyllä haluaa kirjastonsa, mutta siihen se sitten helposti jää, se haluaminen. Sanon tämän siitä huolimatta, että olen saanut työskennellä tavattoman taitavien ja ammattitaitoisten opettajien parissa ja kaiken lisäksi he ovat myös upeita työtovereita. Lisäksi koulumme ei ole pihtaillut esim. hankintamäärärahassa. Viidessätoista vuodessa olen alkanut pohtimaan sitä, että koulun kirjasto tulisikin hahmottaa kulttuuri instituutioksi koulun sisällä. Se on omalakisensa instituutio. Kouluissa on annettava kirjastonkäytön opetusta sekä oppilaille että henkilökunnalle. Lisäksi koulukirjastoissa tulisi olla kaksi (ei yksi) työntekijää. En perustele kahta työntekijää sen kummemmin, mutta niin se vain on.

[Outi Junell]

En siis vielä vastannut Maria kysymykseesi, että miten olen ujuttanut itseni osaksi koulun arkea.
Väittäisin, että koulussamme on kenen tahansa helppo ujuttaa itsensä osaksi muiden arkea. Koulussamme on paljon työntekijöitä, jotka ovat kiinnostuneita paitsi omasta työstään, myös muiden työstä. Ja jos opettaja on niin intohimoisesti paneutunut omaan työhönsä, ettei jaksa paneutua toisen työhön, hän kuitenkin on valmis jakamaan oman työnsä asioita esim. koulukirjastonhoitajan kesken. Minun on ollut helppo saada tietoa siitä, mitä opetussuunnitelmaamme kuuluu ja miten opettajat sitä toteuttavat. Kun vielä saan organisoitua oman työni siten, että muovitus, hankita ym. rutiinityö minimoituvat, jää aikaa tärkeimmälle eli kirjastonkäytön kehittämiselle.

[Outi Junell]

Hei, olen tässä välillä kehitellyt lukion kurssiani. Ehdotukseni lukio ykkösten tiedonhankinnan opetukseksi pitää sisällään seuravanlaisia asioita:
1. Taiteen keinot, tieteen keinot, tuotantotalouden (työelämän) keinoja, yksityishenkilöiden keinot rakentaa maailmaa.
2. Maailman rakentaminen vaatii aina tietoa. Suomalainen kirjastojärjestelmä palvelee kaikkia yllämainittuja: tieteelliset kirjastot, taidealojen kirjastot, tietopalvelut, yleinen kirjasto. Kirjaston käyttö ja tiedonhankinta laajemminkin vaativat yleissivistystä kohdassa yksi maninituista keinoista.
3. Lukio on yleisivistävä oppilaitos. Kohdassa yksi mainittuja keinoja opitaan tuntemaan lukiossa -toivottavasti. Kirjastotietämys kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen. Tulee tietää kirjastoista ja osata käyttää ainakin yleistä (ja koulun) kirjastoa tehokkaasti. Myös tietoverkojen tehokas käyttö kuuluu yleissivistykseen.
4. Kaikki edellämainitut perustuvat yksittäisen ihmisen elämänhallintaan: uni, ruoka, happi, liikunta, kyky hankkia tietoa. Ei jaksa paneutua tiedonhankintaan, eikä ihmiselle luontainen uteliaisuus saa elintilaa, elleivät perustarpeet ole kunnossa.

Lukio ykkösten oppilaat pääsevät pohtimaan taiteen keinoja ja sitä miksi suomalaisessa lukiossa on taideaineita. On jopa taideaineisiin suuntautuneita lukioita. Tanssia harrastava voi pohtia tanssin keinoja rakentaa todellisuus. He pohtivat myös taiteen suhdetta todellisuuteen. Tyttäreni, joka opiskelee elokuvatuotannon linjalla Stadiassa tulee luennolle kertomaan ystäviensä kanssa omista työ- ja opiskelukokemuksistaan tiedonhankintaan, yleissivistykseen ja työelämään liittyen.
Tiedonhankinnan kurssilla oppilaat tutustuvat tieteen ja tutkimuksen teon menetelmiin. He pohtivat tieteellisen lähteen ja tiedon vaatimuksia.
Kurssilla pohditaan yksityishenkilön vaikuttamisen ja tiedohankinnan keinoja.
Kurssilla arvioidaan lukiolaisen työelämätaitoja kuten täsmällisyyttä, sähköpostin seurantaa ja asioiden hoitoa tiedonhankintakurssiin liittyen.

Oppilaat joutuvat tekemään tiedonhaun Helmet tietokannasta ja tiedonhakutehtäviä koulun kirjastosta siten, että lopputuotoksena on esim. pieni anekdootti tai sananparsi, jonka he sijoittavat historialliseen kehykseen.
Matemaattis- luonnontieteeliset aineet ovat mukana tiedonhauissa esim. eksponentiaalinen kasvu, desibeli ja globaalit ympäristöongelmat. Sopimukset sekä yksityisen henkilön (esim. puhelinyhtiön kanssa) että Suomen valtion tekemät (vaikka ympärsitösopimukset) ovat yhtenä aiheena.
Olen pohtinut, miten kielet otetaan mukaan tiedonhankintakurssiin. Tuonko oppilaille tietoa eri kielillä edellä mainituista aiheista, vai tuottavatko he aiheista sanastoa.