Koulukirjaston arviointikriteerit

[Ulla Lappalainen]

Millaisin kriteerein arvioitte koulukirjastotoimintaanne? Onko arviointi aina tavoitelähtöistä vai voidaano koulukirjaston toimintoja mitata tiettyjen tunnuslukujen avulla? Lainatilastot eivät mielestäni yksinään riitä kuvaamaan kirjaston toiminnan kehittymistä? Millaisia toimintasuunnitelmia teidän kirjastoissanne on ja miten raportoitte toiminnasta? Miten nämä asiakirjat käsitellään koulussanne?

[Ilpo Soini]

Kiinnostava keskustelunavaus. Mielestäni yksi heikoimmista koulukirjaston toiminnan kuvaajista ovat lainausluvut - lukuisten koulukirjastojen kokoelmista ei kertakaikkiaan riitä kirjoja lainaukseen. Koulukirjastohan on opetuksen väline - ei mikään lainaamo. Kirjastojen itsensä kannalta parhaimpia mittareita voisi olla määrärahakehitys eli kun toiminta kehittyy niin määrärahat kasvavat.

Kirjaston toiminta on koulun ydintoimintaa ja perusedellytyksenä, että koulu voisi totetuttaa opetussuunitelmansa. Raportointi tietysti rehtorille, johtokunnalle ymv. taholle, jolle muutenkin koulusta raportoidaan. Kirjastolla on koulussa monta tehtävää ja helposti nähdään tehtävät aika yksipuolisesti - sen takia raivostuttava rummutus monista tehtävistä on tarpeen kaikkiin suuntiin. Kirjaston menestyminen edellyttää yhteisöllistä toimintaa - kouluyhteisön kukoistuksen mittarina kunnollinen kirjasto ja tiedonhallinnan helppous ovat erinomaisia.

Lainatilastojen sijaan tulee seurata kaikkia yhteydenottoja ja kävijöiden määrän lisäksi kävijöiden laatua. Kuka kouluyhteisöstä ei käy kirjastossa ja miksi ei käy?

[Ulla Lappalainen]

Hei vaan Ilpo! Kiitos vastauksestasi. Sopivien koulukirjaston arviointikriteerien etsiminen on nyt päällimmäisenä ajatuksissani. Olen tästä asiasta muillakin foorumeilla avannut keskustelua, mm. Suomen koulukirjastoyhdistyksen suuntaan. Tämäkin keskustelu vie asiaa eteenpäin. Mukava jos osallistujia tulee enemmän kuin Ilpo ja minä.

Määrärahat voivat olla hyvä mittari. Ehkä myös henkilökuntaresurssi - kovin harvoissa kirjastoissahan on päätoiminen koulukirjastonhoitaja. Eniten nyt kuitenkin etsiskelen sellaisia mittareita, joilla voitaisiin mitata kirjaston roolia ja käytettävyyttä opetuksessa. Kaikenmoisia asiakaskyselyjä voi tehdä tietyin väliajoin, mutta sekin vie vähäistä työaikaa. Entä voisiko tiedottaminen olla yksi arviointikohde?

Streatfield & Markless ovat laatineet 90-luvulla ristiintaulukoinnin, jossa arvioidaan koulun ja kirjaston suhdetta. Se tuntuu nyt liian ylimalkaiselta.

Tuntuu siltä, että kirjaston arviointi- tai laatukriteereillä voisi olla merkitystä kirjastojen kehittämisessä valtakunnallisesti, kuntakohtaisesti ja ihan koulun tasollakin. Ajattelen asiaa ja etsin vastauksia. Jos sinulla on kokemuksia, jaa ne kanssamme. Jos tahdot auttaa ajattelutyössä, kiitos siitä.

[Ilpo Soini]

Harhaudunko liene taas polulta näihin kvalitatiivisiin mättäisiin, mutta mitä sanoisit tästä Caroline Cassel Westin Ann-Charlotte Knochenhauerin maisterintyössään esiin tuomaa koulukirjaston tehtävää lukutaidon kehittäjänä eri näkökulmasta kuin opettaja. Eihän sitä tästäkään numeroita, mutta ...
Linkki em. maisterintyöhön: http://bada.hb.se/bitstream/2320/1468/1/06-53.pdf

Julia Karlsson ja Lisa Nygrenkin tulivat omassa maisterintyössään kanssa samaan lopputulokseen, että koulukirjastossa annettu tiedonhallinnan opetus on sellainen yhdistelmä jota muualla ei ole tarjolla: http://bada.hb.se/bitstream/2320/5061/1/09-19.pdf

Kanatassakin on tietysti tehty tutkimusta - ei taaskaan suoria lukuja, mutta yhteys koulukirjaston henkilöstön ja lasten lukemisen välill löytyy. Siellä on myös erittäin kiva esitys koulukirjaston kehityksestä/jatkumosta tarkasteltuna eri rooleista taulukkona s. 25 Linkki:
http://www.accessola.com/data/6/rec_doc477_Exemplary_School_Librari...

[Ulla Lappalainen]

Hei Ilpo!

Kiitos linkeistäsi. Laitoin muistiin parhaat palat linkeistäsi. Palaan foorumille, kun olen sulatellut.