Viimeisessä Opettaja-lehdessä 48/2010 oli kaksi mielenkiintoista artikkelia sivuilla 4: "Tietotekniikan käyttö riittämätöntä" ja sivulla 13: "Tehkää avointa oppimateriaalia"

Koulumaailmassa, kun yrittää tuoda ihmisille esille sosiaalisen median mahdollisuuksia opettamisessa ja oppimisessa, kokee monesti hakkaavansa päätään seinään. Tuntuu kuin tähän ihanaan opettajan ammattiin etsiytyisivät ne kaikista konservatiivisimmat ja uudistuksia pelkäävimmät ihimiset. Siksi olinkin todella tyytyväinen lukiessani näitä kahta otsikossa mainitsemaani artikkelia viimeisimmässä Opettaja-lehdessä 48/2010.

Muutoksen mahdollisuus tuntuu olevan ilmassa! Nyt tarvitaan tekoja ja aktiivisuutta!

Mahdollisuus muutokseen ei tietenkään ole syntynyt yksin, vaan monien tässäkin verkostossa toimivan työn tuloksena. En voi olla mainitsematta Tarmo Toikkasen ja Anne Rongaksen nimiä tässäkin yhteydessä. Jossain vaiheessa teille (ja myös monelle muulle) tulee antaa tunnustus tekemästänne työstä!

Suurkiitos myös kaikille muille SOMETU-verostoissa toimiville! Teidän käsissänne on tulevaisuus!

Katselukerrat: 347

Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

 

Huh, miten tutulta kuullostaakaan :)

 

Onpas hauska kuulla, että Opettaja-lehdessäkin on kirjoitettu avoimesta materiaalista! Luen yleensä lehden, mutta juuri noihin aikoihin vuodesta lienee ollut muita kiireitä....


Huomaan, että minusta on vähitellen kehittynyt avoimuuden fanaattinen kannattaja. On vaan niin sairaan siistiä, että avoimen materiaalin ansiosta voin maata kotisohvalla opiskelemassa! Aivan erityisesti rakastan ruutukaappausvideoita tai muita diaesityksiä, joissa on ääni mukana. Se on niin superluksusta. Ja Anne Rongaksen opeblogi on mun "Personal learning environmentin" ehdotonta ydintä. Samoin olen edelleen vähän hämmästynyt siitä, että kun Vinkkiverkossa taannoin kyselin tekijänoikeusasioista, sain heti todella asiantuntevaa apua. Ja jonkin ajan kuluttua Opettajan tekijänoikeusoppaan kotiin kannettuna. Käsittämätöntä :)

 

Luulenkin muuten, että opettajien nihkeys avoimuuden vaatimuksen edessä liittyy paljolti siihen, että tekijänoikeusviidakko on iso kynnys, koska

  1. opettajat pelkäävät tekevänsä jotain väärin
  2. ovat ärsyyntyneitä, kun helposti tulee tunne, että oikein mitään ei olisi lupa tehdä

 

Nyt olen päättänyt vähitellen rohkaista mieleni ja siirtyä myös tekemään jotain itse. Ja ta-daa, pari päivää sitten starttasi avoimen yläkoulun äikän oppimateriaalin tuotanto osoitteessa http://puimuri.wikispaces.com/

 

Avoimuus tulee vaan kasvamaan ja se on hieno asia. Voi opiskella missä ja milloin vain haluaa. Oppiminen on hauskaa ja nautinnollista silloin, kun se on autotelista, itsestä lähtöistä.

 

Tuo äikän oppimateriaali näyttää todella hyvältä! Avoimien materiaalien mielestäni hyviä puolia on myös se, että ne eivät oikeastaan koskaan ole valmiita, vaan kehittyvät koko ajan. Mulla on itsellänikin yksi sivusto, jota kehittelen http://autismiopetus.wikispaces.com/ .

 

On kyllä totta, että tekijänoikeudet ovat aika komplisoitunut kysymys ja niihin mahtuu myös paljon tulkinnanvaraa, mutta mielestäni opettajan hyvä tietää, missä mennään. Onneksi avoimien materiaalien määrä koko ajan kasvaa ja se voi johtaa myös tekijänoikeuslainsäädännön kehittymiseen sallivampaan suuntaan.

 

Anne Rongas ja Tarmo Toikkanen ovat olleet minullekin todella tärkeitä opettajia sosiaalisen median saloihin tutustuessani.

Puimuri on hyvä juttu! Pitääpä seurata, miten se muodostuu.

 

Tuo on ihan totta, mitä sanoit tekijänoikeuskysymysten edessä ärsyyntymisestä. Tuntuu myös pöljältä, että käytännön tilanteissa (esim. näytänkö vai enkö näytä elokuvaa) opettaja joutuu jäämään yksikseen käymään jaakobinpainia.

Opetus-/koulutusmateriaalin avoimuutta on Metso Paperin sisällä pyritty aktiivisesti kehittämään tämän vuosituhannen alusta alkaen. "C"-levyiltä materialit on siirretty verkkoon ja intraan yrityksen sisällä globaalisti käytettäväksi - ei siis kuitenkaan aivan vapaasti (kilpailijoiden hyödynnettäväksi).

Kouluttajan nimen sijaan materiaalien kannessa on otsikkona itse aihe. Tällä ei vähätellä kouluttajan merkitystä oppimisprosessissa, vaan pyritään tehostamaan materiaalin kierrätettävyyttä ja jakamista.

Muutosta on helpottanut systemaattinen arkistointi, josta kaikki voivat hakea niin omaa kuin muidenkin tuottamaa materiaalia. Tosin edelleen C-levyjen kätköistä löytyy vanhoilla tai vieläkin vanhemmilla pohjilla tehtyjä "oikeita" materiaaleja.

 

hyvä Tero näin on haluaisin kysyeiseen koulutukseen
Hienoa Anu! Löysit tänne sometu:n sivuille. Täältä löytyy paljon mielenkiintoista materiaalia. Selvittelen kysymystä tulevista koulutuksista ja pidän sinua ajan tasalla.

Tietokoneet jo vuoden 2014 ylioppilaskirjoituksissa, hui! Lukion opettajien ensi säikähdys on ollut suuri, kun ovat tiedostaneet, että tänä vuonna lukionsa aloittavat oppilaat kirjoittavat ylioppilaiksi tietokoneilla.
Onneksi opetusviranomaiset pehmittelevät asiaa.  - On aika vaikea nähdä, että tietokoneiden käyttö toteutuisi vielä 2014 kovin laajasti, sanoo ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) puheenjohtaja Juhani Lokki Opettaja -lehdelle 11/2011. Lokki arvelee, että tietokoneita käytetään yo-kirjoituksissa tuolloin lähinnä kirjoituskoneina.
Mitä muuta käyttöä tietokoneilla yo-kirjoituksissa voisi ollakaan? Kokeiden tarkoitushan on arvioida, kuinka paljon  tietoa abiturientti on onnistunut omaan muistiinsa kokoamaan. Oppilas on koko 12- 13 -vuotisen opiskelunsa aikana osallistunut jo satoihin vastaaviin muistikokeisiin, alakoulusta asti. Se ettei tällä ylikorostuneesti yksilöllisen muistitiedon arviointiin perustuvalla opetus- , opiskelu- ja oppimisjärjestelmällä ole todellista vastinetta opiskelun jälkeisessä elämässä ei ole koskaan huolettanut YTL:ää. Yli 150 vuoden takaa Venäjän vallan ajoilta periytyvä ylioppilastutkinto on ruvennut elämään omaa, todellisuudesta riippumatonta elämäänsä Suomessa.

Vanhoja tietokoneita on nurkat täynnä, ja ne kelpaavat hyvin kirjoituskoneiksi, kunhan näppäimistö on kunnossa. YTL voi panna  pään pensaaseen vielä seuraavat 150 vuotta.

 

 

 

Todella hyvä huomio, Ilpo! Sama koskee koko järjestelmää. On uskomatonta, että halutessaan opettaja voi jatkaa aivan samalla tyylillä kuin aikoinaan kansakouluaikaan, jota minäkin vielä ehdin käymään. Samaan aikaan Internet tuo jokaisen ulottuville uskomattoman kirjon erilaisia mahdollisuuksia opiskella interaktiivisesti omia kiinnostuksen kohteita hyväksi käyttäen.

Voidaan jopa esittää kysymys siitä, tarvitaanko koulua enää? Vai jääkö sen tehtäväksi toimia lasten päivähoitopaikkana sillä aikaa, kun heidän vanhempansa käyvät töissä. Siihenkin saatetaan löytää parempi ratkaisu. On korkea aika tarkistaa käsityksiä ja vanhoja toimintamalleja. Ei ole varaa pistää päätä pensaaseen edes kymmeneksi vuodeksi. 

Niinpä! Mahdollisuudet ovat tosiaan pökerryttävät. On niiiiin hauskaa olla opettaja näinä aikoina :)

 

Olette varmaan huomanneetkin, mutta laitanpa varmuuden vuoksi tähän näkyviin, että Vinkkiverkossahan on meneillään juuri YO-kokeista Anne Rongaksen aloittama kiinnostava keskustelu.

 

Ja Ilpo, mun koko tulevaisuuden urakehitysodotukset perustuu pitkälti juuri tuohon mainitsemaasi säikähdykseen. Mua ei pelota yhtään, päin vastoin en meinaa pysyä nahoissani. Nyt pitäis vaan löytää lukion rehtori, joka ottais mut töihin. Toistaiseksi ei ole tärpännyt, mutta toivossa on hyvä elää :)

 

"Se ettei tällä ylikorostuneesti yksilöllisen muistitiedon arviointiin perustuvalla opetus- , opiskelu- ja oppimisjärjestelmällä ole todellista vastinetta opiskelun jälkeisessä elämässä ..."

 

Työelämässä ei todellakaan ole missään vaiheessa ollut tarvetta koululaitoksen "nippelitiedolle". Matkustellessa olen silloin tällöin kaivannut enemmän perustietoja paikoista, historiasta jne. Ehkä eniten koulu on antanut eväitä elämääni uusien kielien myötä - alkeetkin ovat helpottaneet vaikka laajempi kielitaito olisikin ollut monta kertaa tarpeen.

Kärjistetystihän voisi sanoa, että koulu opettaa tottelemaan ja noudattamaan aikatauluja. Eikä koulu oikeastaan ole kehittynyt tsaarillisen ajan Suomesta paljoakaan. koulu, koulumpi, yliopisto tuottaa meille hyviä virkamiehiä ja virkamieshallinnosta on tullut itse tarkoitus.

 

Eikä tämä tule muuttumaan, kun koulutusinstituutiota kehittää tämän tuotantokoneiston läpikäyneet priimukset, kahdeksasta neljään.

 

Ei hätää, uusi sukupolvi tulee, joka uskaltaa olla intohimoinen ja tehdä asioita toisin. Se on eri asia, herääkö instituutiot vai tarvitaanko henkinen vallankumous.

Onko tämä provosointia vai? Vaikka kaikenlaista parannettavaa riittää, niin kyllä paljon hyvääkin löytyy. Kaikki muuttuminen ei aina ole viisasta ja hyvää, ei muutosta muutoksen vuoksi. Ihmiset oppivat monin tavoin. Uusi sukupolvi ei välttämättä ole intohimoinen työelämän kehittämisen suhteen vaan yksilöllisen ja hyvän elämän suhteen. 

 

Silloin kun olin maanviljelijä, maanviljelijöitä haukuttiin kollektiivisesti ja mustavalkoistettiin kaikkea maatalouteen liittyvää (iltalypsäjät veronmaksajan taskulla). Nyt kun tässä on tullut seurattua tätä koulumaailmaa ja siitä käytävää keskustelua, tuntuu vähän samanlaiselta. Kovin mustavalkoiselta.

 

Instituutio ei ole itsenäinen entiteetti, vaikka toki sillä on tietty olemus. Ihmiset ovat ne, jotka muodostavat näitä instituutioita. Muutoksissa on hitautta, mutta parin viime vuoden aikana pinnan alla on tapahtunut suurempi muutos, kuin ehkä osaamme vielä hahmottaa. Todellistuminen vie aikansa, mutta nyt ei ole enää kyse heikoista signaaleista.

 

Sitten vielä huomautan, että nykyisellään kaikilla opettajilla kaikilla asteilla on instituution puolesta mahdollisuus toteuttaa erittäin rikasta, oppijalähtöistä ja aktivoivaa opetusta. Hallinnollisesti tätä ei rajoiteta. Vaikka sitten vastassa on joitakin vanhamuotoisia jäänteitä, kuten yo-kokeet (joissa sielläkin on sisällöllistä ja muodollista muutosta tapahtunut), niin ymmärtävä ja syvällinen oppiminen ei niihin kilpisty. Yo-koe voi olal joillakin toimintaa ohjaava päämäärä, mutta vain harvoilla.

 

Tunnen lukuisia opettajia, joilla on a) värikäs tausta ja b) sydäntä myös 8-16 ulkopuolella.

 

Tästä edeltävästä huolimatta olen toki sitä mieltä, että töitä on paljon ja intohimoista sekä viisasta otetta koulumaailman kehittämisessä tarvitaan edelleen.

RSS

Foorumi

Podcast opetuksessa 12 vastausta 

Jäsenen Reijo Kupiainen aloittama: Keskustelut. Viimeisin vastaus jäseneltä Ilse Skog Maa 8.

Nettisivujen ja netti myynnin rakentaminen.

Jäsenen Kari Marjeta aloittama: Keskustelut Tam 16, 2017.

Vacancy for a Social Media Marketing Manager at F-Secure in Helsinki

Jäsenen Audrey Daugerheart aloittama: Keskustelut Huh 8, 2016.

F-Secure is hiring! B2B E-Commerce Manager in Helsinki, apply now!

Jäsenen Audrey Daugerheart aloittama: Keskustelut Maa 24, 2016.

Aikakauslehti opinnoissa

Jäsenen Reijo Nättiaho aloittama: Keskustelut Maa 21, 2016.

Tapahtumat

Ryhmät

Blogiartikkelit

Syksyn SeOppi-lehden mediatiedot julkaistu

Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti…

Jatka

Lähettänyt: Niina Kesämaa, 17. kesäkuu 2016 kello 10:17

Sometu-verkottuneita kiinnostavia tapahtumia loppuvuonna 2015

Voit lisätä oman tapahtumasi Tapahtumat-osioon tai kommentoimalla tätä viestiä. Lähetimme tapahtumista verkostoviestin 23.6.15 ja uusimme viestin elokuussa koulujen alkaessa. Siihen mennessä tulleet täydennykset pääsevät siis laajaan jakeluun.…

Jatka

Lähettänyt: Anne Rongas, 24. kesäkuu 2015 kello 12:57

Taustalla vuosina 2009-2014 AVO-hanke

© 2018   Created by Ville Venäläinen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot