Turvalliset ihmissuhteet ja suunnittelu tukevat lasten mediataitojen kehittymistä - väitöskirja

[Reijo Nättiaho]

KM Janika Hautaviidan kasvatustieteen väitöskirja ”Toimintatutkimus 6–9 -vuotiaiden lasten mediavalmiuksista ja mediataidoista” Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus, Chydenius

Hautaviita kehitti esi- ja alkuopetukseen soveltuvan tietotekniikan opetuskäytön toimintasuunnitelman, jonka pohjalta lapset työskentelivät tietokoneilla. Hautaviita halusi selvittää millaisia kokemuksia ja käsityksiä tietokoneen opetuskäyttö antoi lapsille. Lasten kokemukset olivat positiivisia, normaalia arkea elävöittäviä, itsensä voittamiseen ja oppimiseen liittyviä kokemuksia. Hautaviita myös suunnitteli lasten mediavalmiuksien arviointimittarin, jonka avulla arvioitiin lasten kehittyviä mediavalmiuksia.Hautaviidan toimintasuunnitelmaluo mallin lasten mediakasvatuksen toteuttamiseen ja parantamiseen esi- ja alkuopetuksessa.

-       Esi- ja alkuopetusikäisille lapsille tarvitaan konkreettinen tietotekninen toimintasuunnitelma, joka palvelee myös opettajaa mediapedagogina, Hautaviita korostaa.

Esi- ja alkuopetusikäisten lasten oppiminen ja kehitystasot ovat erilaisia. Jokainen lapsi kehittyi mediavalmiuksissaan kohti mediataitoja omassa tahdissaan. Turvalliset ihmissuhteet tukivat lasten mediataitojen kehittymistä.

Tietotekninen toimintasuunnitelma tukena opetuksessa

Hautaviidan kehittämä tietotekninen toimintasuunnitelma koostui monista tietoteknisistä sisällöistä. Siihen sisältyivät muun muassa tietokonepelit ja opetusohjelmat, Word-tekstinkäsittelyohjelma, Paint-piirrosohjelma, Internet sekä kuvankäsittely.

-       Toimiva tietotekninen ja mediasuuntautunut toimintasuunnitelma toimii ikään kuin pedagogisena siltana lapsen ja tietokoneen välillä sekä turvana myös opettajalle, korostaa Hautaviita.

Tietokoneen käytöstä saatujen kokemusten myötä lasten käsitykset tieto­koneesta monipuolistuivat ja syvenivät. Käsitekarttojen tekemisellä ja käsi­teanalyysillä oli olennainen merkitys lasten käsitteiden ja ajattelun taitojen kehittämisessä ja oppimisessa. Käsitekarttojen tekeminen toi muutakin lisä­arvoa lasten oppimiseen: mallioppiminen, kirjoitusharjoitukset, visuaalisen ja hahmottavan oppimisen lisääntyminen, oman ajattelun kehittäminen, käsit­teiden luominen ja yhdistely.

-       Tutkimuksessani sekä lapset että minä itse tutkijana piirsimme käsitekarttoja. Käytin tutkimuksen tulosten ja sisällön kuvaamisessa käsitekarttoja, mikä myös tuo uutta pedagogista ulottuvuutta kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön, toteaa Hautaviita.

Lasten mediavalmiuksien arviointimittarista tukea opettajalle

Lasten tulee saada tasapuolinen mahdollisuus tutustua turvallisesti muuttuvaan mediamaailmaan.Hautaviita suunnitteli lasten mediavalmiuksien arviointimittarin, jonka avulla arvioitiin tutkimukseen osallistuneiden lasten kehittyviä mediavalmiuksia.Lasten mediavalmiudet jaettiin taidollisiin, sosiaalisiin, kielitaidollisiin ja eettisiin mediavalmiuksiin. Hautaviita havaitsi, että erityisesti lasten taidolliset ja sosiaaliset mediavalmiudet kehittyivät. Yli puolet lapsista kehittyi kielitaidollisissa mediavalmiuksissaan. Eettisissä mediavalmiuksissa havaittiin myös kehittymistä noin puolella lapsista.

-       Lasten mediavalmiuksien arviointimittari on uusi menetelmällinen malli selvittää lasten mediavalmiuksien taitotasoja. Mediataitojen arviointimittarin avulla opettaja voi parhaiten tukea lasten kehittyviä mediavalmiuksia kohti mediataitoja,selvittää Hautaviita.

Väitöstilaisuus on

Pe 5.10.2012 klo 12, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kampuksen auditorio (Talonpojankatu 2)

Teosta myy Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kirjasto, puh. 040 805 4430, [e-mail]

[Eija Kalliala]

Ajankohtainen aihe! Onko  väitöstilaisuus ensi perjantaina, 5.10.12 Kokkolassa?