Sosiaalisen median käytön esteet työpaikoilla ? Kokemuksia ratkaisuista ?

[Minna Takala]

Hiljattain sain linkit Twitterin kautta kahteen tutkimukseen sosiaalisen median käytöstä työpaikoilla.

Prewisen tutkimus Suomesta - syyskuulta 2009 ilmestyi äskettäin:
yleisinfoa
raportti

ja toinen US-sta käsittelee samaa teemaa.

Rajoitukset, ennakkoluulot & tietämättömyys estävät käyttöä, mutta olisin kovasti kiinnostunut kuulemaan millaisia ratkaisuja on löydetty käytön edistämiseen?

[Jussi-Pekka Erkkola]

Esimerkin näyttäminen, ohjeistaminen, koordinointi, sisäinen käyttö ja bisnes-hyötyjen viestiminen sisäisesti sekä ulkoisesti. Organisaation sisäisen viestinnän tulisi tukea sosiaalisen median käytön edistämistä organisaation eri osissa.

[Ville Venäläinen]

Yksi asia on ainakin saada johto ymmärtämään että ei lähde rajoittamaan ihmisistä itsestään kumpuavaa halua kokeilla uusia välineitä. Eri sosiaalisen median välineiden käytönesto työpaikalla on yksi tehokas tapa estää organisaation oppimista ja uusien työtätukevien arjen innovaatioiden syntymistä.

Sosiaalisen median toimintatavat ovat sen verran kaukana vanhasta maailmasta, että se mielestäni vaati omakohtaista kokemusta ennen kuin niitä voi ruveta hahmottamaan oman substanssiosaamisen läpi. Tätä kautta oma ammattitaito ja uudet toimintatavat voivat jollakin tapaa alkaa siirtyä osaksi arkea.

[Minna Takala]

Kiitoksia Jussi-Pekka & Ville!

Hyötyjen esille nostaminen ja kokeiluun kannustaminen - ovat toimineet omalla kohdallani :-)

Villen mainitsema oman kohtainen kokemus on varmasti tärkeä
tuomaan esille ideoita erilaisia käyttömahdollisuuksia ...
porukassa kokeileminen ja kokemusten vaihto voi toimia kannustimena.

[Ville Venäläinen]

Ehkä tämän kysymyksen voisi yleistää kysymällä, miten luoda ilmapiiri jossa ihmiset ovat valmiita ja uteliaita oppimaan uutta? Uteliaat aikaiset omaksujat ottavan näistä mahdollisuuksista kaiken irti vaikka sitten salaa jos oma organisaatio ei sitä salli. Ongelmallisempaa onkin se miten saada ne mukaan, jotka ovat jotenkin ajautuneet työssään/elämässään tilanteeseen, jossa he ovat alkaneet välttämään yleensäkin oppimisprosesseja. Sosiaalisen median toimintatapojen käyttöönotto on iso oppimisprosessi sekä yksilölle että yhtesölle.

[Minna Takala]

Niinpä - ilmapiiri ja henkilökohtainen motivaatio ovat todella tärkeitä.

Toisen oppimisen halua ei lannista mikään, jotkut innostuvat hyvässä seurassa,
hyvä mieli on tarttuvaa, lueskelin äskettäin tutkimuksen tuloksia.

Toisia taas mikään ei tunnu saavan innostumaan - erilaisia kun ollaan :-)

Jotkut tuntuvat ulkoistavan oman kehittymisensä vastuun muille kuin itselleen.
Surullinen asenne, lamaannuttava suorastaan.

Oppia ikä kaikki ! asenteen omaksumisella pärjää jo pitkälle :-)

[Jussi-Pekka Erkkola]

Viestintäilmapiirin tila on hyvin tärkeä sosiaalisen median käytön edistämisen. En koskaan suosittelisi radikaalisti läpinäkyvyyttä lisääviä viestinnäntapoja organisaatioon, jossa tilanne on tulehtunut.

Homma pitäisi saada terveeksi ihan perinteisin tavoin ja vasta sitten tuoda systemaattisesti uusia viestinnänvälineitä mukaan.

Henkilökohtainen kokemus on tärkeää. Esim. Facebook on opettanut verkkoviestinnästä paljon kokemattomammille henkilöille :)

[Harri Lakkala]

Yksi tapa koittaa edistää sosiaalisen median käyttöönottoa on tiedon jakaminen aiheesta yrityksessä. Voi esim. kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita puhumaan tai järjestää itse jonkinlaisen seminaaripäivän aiheesta, jossa sekä ulkoiset että sisäiset asiantuntijat voivat avata aihetta.

Johdolle ja bisneksen kehittämisestä vastaaville voi koittaa myös heittää palloja eli ehdottaa uusien tapojen kokeilua jossain todellisessa projektissa tai bisnesongelman ratkaisussa. Näitä pilottiprojekteja kannattaa sitten tukea kunnolla ja jakaa kokemukset niistä yrityksessä.

Kyllähän sille sähköpostillekin aikanaan löytyi ihan bisneskäyttöä vaikka sitä varmasti aikanaan epäiltiin. Nyt sitä sitten käytetäänkin ihan liian paljon ja vääriin juttuihin... :)

[Marko Seppänen]

Luin tuon Prewisen tutkimusraportin ja sen jälkeen minulla alkoi pyörimään mielessäni pari ajatusta, jotka tässä kirjoitan pois. Tämän on mahdollisesti tarkoitus vastata myös kysymykseen, "mikä estää"?

Vertailin mielessäni kahta sanaparia, joista toinen oli "sosiaalinen media" ja toinen äskettäin julkisuuteen viety lausahdus "järkivihreys" (Jyrki Kataisen lausumasta). Havaitsen näissä kahdessa sellaisen selkeän eron, että jälkimmäinen avautuu "täyteen kukkaansa" (ainakin Kokoomuksen kannalta) ilman, että sitä täytyy pohtimisen kautta purkaa auki.

Molemmissa käsitteissä puolikkaista toinen on se, joka toista täydentää, mutta jos ajattelee sanojen "media" ja "vihreys" toimivuutta sellaisenaan, kokeillen asetella niitä eri konteksteihin, niin vihreys on sanoista se, josta päätyy vahingossakin juuri siihen minne pitikin eli vihreään, ekologiseen ajatteluun. Sanasta media epäuskoisten/tietämättömien polarisoitunut (Prewise-)ryhmä päätyy koholla olevalla todennäköisyydellä johonkin vanhaan eli tv:hen ja sanomalehtiin.

Tämä todennäköisyys saa minut miettimään sitä, josko on niin, että Facebook on ikäänkuin tullut kapseloineeksi itsensä käsitteen "sosiaalinen media" sisään ja potkinut muut sinne myös kuuluvat -- meidän mielestämme -- pois? Tässä kohdin minulle tulee mieleen vertauskohdaksi se kuinka sanaa "news" ei todennäköisesti ajatella sen kirjaimellisen suomennoksen kautta (uudet), eikä sen monikkomuotoisuuden kautta (new -> news), vaan ajattelu on tältä osin sillä tapaa urautunutta, että se luiskahtelee konventionaaliseksi muodostuneita mielleyhtymiä pitkin.

No, ehkei tuo selityksenä ollut niitä parhaimpia, mutta koen suurta vakuuttuneisuutta sen suhteen, että sanoilla ja käyttöliittymillä on se yhteinen piirre, että mitä pikaisemmin ne ymmärretään oikein, ajanlaskun alkaessa ensihavainnosta, sitä todennäköisemmin havainnoijan jälkeen seuraavaksikin tuleva ymmärtää sen oikein.

Poimintoja Prewise-tutkimusraportista:

"Noin 70-80% vastaajista mainitsi Facebookin, jos sanoi käyttävänsä sosiaalista mediaa."
"Kuitenkin käsitys siitä mitä sosiaalinen media tarkalleen on ei ole kovin kirkas."

Toisaalta, tulin tänään poimineeksi ihan randomilla kirjaston sanomalehdistä mm. Uutispäivä Demarin ja piti ihan kesken selaamisen vilkaista uudelleen lehden kantta varmistaakseni mitä lehteä olenkaan lukemassa, sillä siellä oli pidempikin raapustus Googlen Wavesta ja sähköpostin uudistumisesta.

Mutta kuitenkin, ilmeisesti toistaiseksi (viitatun tutkimuksen mukaan), lähinnä ne joilla sosiaalinen media työkäytössä on laajempi repertuaari sosiaalisen median välineitä käytössään:

"mm. työryhmäohjelmistot, jaetut kalenterit ja dokumentit sekä niiden kollektiivinen työstö, tiedonhankinta ja työhön liittyvät uutiset (ulkoiset ja sisäiset blogit), keskusteluja kollegoiden kanssa yrityksen sisällä"

Tulinkohan minä nyt varsinaisesti sanoneeksi mitään vai menikö tämä ihan vaan kirjoittamiseksi?

[Timo Rainio]

Näinhän se on. Helposti hyvä kuvaavakin termi/ajatus jotenkin vääristyy, kun se mielletään johonkin liian tunnettuun, selkeään ja näkyvään. Sosiaalinen media mielletään liiankin yksioikoisesti tässä tapauksessa Facebookiksi ja kaikeksi mitä se edustaa. Toisinpäinkin voi tietysti käydä ja on ehkä vähän käynytkin. Kaikki uudenlaiset edistykselliset asiat verkossa nähdään some-intoilijoiden (jollaiseksi itsenikin kyllä luen) piirissä mielellään sosiaaliseksi mediaksi ja sen kautta saavutettaviksi hyödyiksi.

[Marko Seppänen]

Vertailun vuoksi..

Pilvipalvelu-nimeä käytetään usein väärin (Tietoviikko 14.10.2009)

Tutkimusyhtiön mukaan pilvi-sanaa käytetään nykyään myös palveluista, jotka eivät todellisuudessa täytä termin määritelmää. Forresterin analyytikko James Staten kutsuu tätä ”pilvipesemiseksi”, jolloin olemassaoleville palveluihin lyödään tällä hetkellä trendikäs pilvi-leima.

Hänen mukaansa todellisella pilvipalvelulla on kaksi ominaisuutta: Se sisältää itsepalveluelementin ja maksun suuruus määräytyy käytön mukaan. Pilvipalvelut Forrester jakaa kolmeen luokkaan:

1. vuokratut ohjelmistot
2. väliohjelmistoihin kuuluvat sovelluspalvelut ja alustat, joilla voi kehittää pilvisovelluksia
3. infrastruktuuripalvelut ja alustat, jotka ovat paikkoja, mistä pilvisovelluksia voi käyttää/levittää

[Marko Seppänen]

Laimentaakseni, ellen suorastaan vesittäen, kevyen hehkutukseni tuossa Uutispäivä Demari -lehdessä olleesta Google Wave -kirjoituksesta, mainittakoon, että se olikin vain STT:n juttu. Täsmälleen sama kirjoitus, eri asetteluilla näytti löytyvän melkein joka toisesta paperilehdestä Utsjoelta Helsinkiin. Olisi ollut huomattavan paljon ansiokkaampaa, jos toimituksen oma väki olisi kyseisen tekstin tuottanut. Pitäisi kai tehdä syväluotaavampi tutkimus vaikkapa Uutispäivä Demarin jo julkaistuihin lehtiin ja tarkastella, minkälaisia toimituksellisia valintoja siellä ollaan tehty. Mutten viitsi.

Toisaalta, puolueen omilta sivuilta löytyy todistusaineistoa siitä, että sosiaalisen median välineistä ainakin Youtube, Twitter ja Facebook on muiden puolueiden tavoin (poislukien pikkupuolueet) osattu valjastaa hyötykäyttöön.