sosiaalinenmedia oppiminen kansalaismedia demokratia viihde teknologia

Sosiaalinen media johtamisen tukena / Sosiaalinen media johtamisessa

Teen Taideteollisen korkeakoulun Media Labissa tutkimusta Sitran julkishallinnon johtamisen kehittämisohjelmaa varten. Tutkimuksessani kartoitan ja suunnittelen sosiaalisen median (ja muiden medioiden) luovia käyttötapoja osana julkishallinnon johtamisen ja viestinnän kehittämistä. Tarkoituksenani on aloittaa blogi aiheeseen liittyen, työnimenä Sosiaalinen media johtamisessa / Sosiaalinen media johtamisen tukena.

Kuulisin mielelläni ideoita, ajatuksia ja kommentteja aiheeseen liittyen. Pohdin mm. seuraavia kysymyksiä:

* Mikä on sosiaalisen median rooli organisaatioiden/yrityksien/kuntien jne. johtamiskulttuurissa tällä hetkellä?

* Kuinka organisaatioissa/yrityksissä konkreettisesti käytetään sosiaalista mediaa osana johtamista/päätöksentekoa/työntekoa?

* Millaisia konkreettisia viestintä- ja yhteistyöprosesseja sosiaalisen median kanavat tukevat johtamista ja päätöksentekoa ajatellen?

* Miten digitaaliset mediaympäristöt tulevat vaikuttamaan johtamiskulttuuriin tulevaisuudessa?

* Miten sosiaalisen median käyttöä johtamisessa voidaan kehittää?

Muutama perusajatus oman näkökulmani kannalta:

* Uudet digitaaliset sovellukset ja ympäristöt eivät itsessään tuota muutosta. Ne tarjoavat väyliä ja kanavia vuorovaikutteiselle osallistamiselle ja osallistumiselle.

* Johtamisen ja vaikuttamisen kulttuuri muuttuu aioastaan vaihtoehtojen tiedostamisen kautta.

* Digitaaliset sovellukset ovat nykyään prosesseja ennemmin kuin staattisia toimintaympäristöjä. Niiden tulee kehittyä yhdessä käyttäjiensä (ihmisten, organisaatioiden) kanssa.

* Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat osa organisaation kulttuurista kokonaisuutta, eivät minkään yksittäisen prosessin tuote.

Tagit: avoimuus, johtaminen, läpinäkyvyys, media, osallistuminen, osallistuva, sosiaalinen, strategia

Jaa

▶ Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

Permalink Vastannut marja-riitta ritanoro 15. marraskuu 2009 09:38: Hei

Teen kehitysmaissa kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin kanssa yhteistyötä. http://www.stockholmcollege.se/

Täällä aloitellaan demokratian rakentamista ja niinpä sosiaalinen media, jota opetamme siellä käyttämään, on sekä uhka että mahdollisuus. Olemme aloittaneett opettaja- ja toimittajakoulutuksesta.
Käytämme kansan kieltä ja vallan kieltä . Ne ovat eri kielirymiin kuuluvia mutta myös eri sosiaalisen luokan kieliä. Lisäksi kuvat ja ääni lisäävät viestin tavoitettavuutta. Ja osallistujat johtajat ja opiskelijat oppivat . Toiminatamme on Afrikassa, Pakistanissa ja aloitamme Arabimaassa.
Afrikassa on Ghana juuri nyt kysymässä kansalaisiltaan kotisivullaan mitä mieltä kansa on ja siinä voi jättää vastauksen.

Yhteistyöprosessit niin meidän organisaation sisällä kuin osallistuvien maidenkanssa muuttuvat. Mobiilikameralla voi sadda paljon aikaan. Valtion yksi televisiokanava ja kirkon kanavat saavat kansalaisten näkemyksiä joista yksi suurimmista on korruptio tietoisuus ruohonjuuri tasolla.
Mobiilisovellutuksia on paljon ja mobiilit ovat joka paikassa.
marja-riitta; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Helge V. Keitel 15. marraskuu 2009 14:09: Marja-Riitta,
Mutu-tietoon nojautuen oletan, että kuntien SoMe-ratkaisuja saattaa olla eniten opetuspuolella. Kaikki muu on Web 1.0 tai siitä vähäisempää, staattista, virallista ja vähän keskustelevaa.

Ehkä joissain elinkeinotoimen projekteissa harjoitellaan ja kokeillaan, mutta yleensähän projektit loppuvat ja tulokset kuopataan, kun rahavirtoja ei enää ole.

Sosiaali- ja terveydenhoidon puolella ongelmaksi noussee tietosuojalaki. Projektien pitäisi käynnistyä down-up ja ruohonjuuritasolta, koska viranomaisten top-down -ratkaisut törmäävät säädöksiin ja salassapitoon ylipäätään.

Onko aidosti aikaa keskusteluun?
Somessa pitäisi keskustella ihmisenä, henkilönä (viranhaltija edustaa yhteisöään)
Miten organisaatio ratkaisee henkilökohtaisen keskustelun
Spontaanius ja virallisuus joutuvat törmäyskurssille

Ehkä näitä raja-aitoja pystytään kaatamaan, kun rohkeat virkamiehet/-naiset tulevat kaapista (virastosta) ulos.

Helge; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Jarno M. Koponen 16. marraskuu 2009 10:15: Hei Marja-Riitta ja Helge,

Kiitokset vastauksistanne!

Kunta- ja julkishallinnon osalta juuri sitoutuminen ja horisontaalinen viestintä muodostavat merkittävän haasteen. Julkishallinon yksiköt omilla alueillaan mielletään usein erillisiksi kokonaisuuksiksi, jotka keskittyvät omien spesifien toimintojensa hoitamiseen (esim. terveydenhuolto, tekninen virasto).

SoMen avulla voisi olla mahdollista luoda yhteyksiä esim. eri kuntien teknisten virastojen jne. välille. Toimivia ratkaisuja etsittäisiin laajemmalla rintamalla, hyödyntämällä osaamista ja taitoja yli (kunta)rajojen.

Lähestyn SoMea myös enemmän prosessina kuin tiettyjen palvelujen (Twitter, Qaiku, Facebook) muodossa. Siten esim. yksityisyyden huomioiminen olisi mahdollista uusien, räätälöityjen SoMe-palvelujen/ratkaisujen muodossa (jopa instituutiokohtaisesti perinteisten intranettien tapaan).; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Tuija Aalto 16. marraskuu 2009 21:02: Harto Pönkä Oulusta on muuten juuri koonnut laajan paketin tähän johtamisen teemaan liittyen sosiaalise... käyttäen lähteenään mm. YLEn 11.11. webinaaria.; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Jarno M. Koponen 17. marraskuu 2009 08:02: Kiitos Tuija. Kävinkin tuota silmäilemässä!; ▶ Vastaa tähän

Permalink Vastannut Jarno M. Koponen 17. marraskuu 2009 10:48: Olen avannut "Johtoajatus - Sosiaalinen media johtamisen tukena" -blogin osoitteessa: http://johtoajatus.blogspot.com/

Tarkoituksenani on pureutua yllä mainittuihin teemoihin, johtamisen ja sosiaalisten mediaväylien suhteeseen ja sovelluksiin näkökulmien, esimerkkien (benchmarking), ilmiöiden, ideoiden ja ehdotusten avulla.

Kaikki ajatukset, kommentit ja vinkit ovat hyvin tervetulleita!; ▶ Vastaa tähän