Some-opettaja tarvitsee apuanne

[Tiiu Tenno]

Hyvät asiantuntijat!

 

Eräs opiskelijani kommentoi oppituntiani omalla Facebook-seinällään viitaten oppineeseen ja toteutusajankohtaan. Minut tunnistivat pikaisesti  muut opintojaksolle osallistuneet ja työtoverini, koska kommentin laatija oli organisaatiomme työntekijä. Kommentti oli lähinnä provosoiva. Kyse on aikuisopiskelijasta.

 

Yllättäen kommenttiin reagoivat minulle tuntemattomat henkilöt, joista eräs kirjoitti ”Idiootti” ja ”Pyöristyttää vieläkin tuo opettajan tyhmyys, joten lisään kommentit: ammattitaidoton ja sivistymätön.”

 

Mielenkiintoista on tässä se, että kyse on sosiaalisen median opintojaksosta, jota ruoditaan mm. FB:ssä, joka on sosiaalista mediaa. Ilmiö on erittäin mielenkiintoinen esimerkki pohdittavaksi tulevilla some-opintojaksoilla (ja tällä foorimilla).

 

Kouluttajana ja ikuisesti kasvatuksellisesti suhtautuvana olen lähestynyt viestiketjuun osallistuneita siltä osin kun he ovat avanneet profiilinsa yhteydenotoille. Tähän mennessä vain yksi henkilö on vastannut. Hän on kieltänyt osaltaan antamansa palautteen opetuskäytön, vaikka kirjoituksissa käsitellään minua ja opetustani, jota hän kommentoi nimellään ja kuvallaan varustettuna. Hän ei pidä kirjoitustaan mitenkään epäsopivana.

 

Kysyn teiltä asiantuntijoilta kahta asiaa:

 

1: Jos saan palautetta julkisesti, ja palaute on jo luettavissa FB:ssä kirjoittajan nimellä ja kuvalla varustettuna (hänen tietoinen valinta!), niin miltä osin hän voi vedota enää tietosuojaansa antamansa palautteen ”hyödyntämisessä”? Palaute oli luettavissa hyvin laajassa FB-verkostossa.

 

2: Mikäli unohdetaan kasvatuksellinen näkökulma, ovatko nämä ulkopoloiset kommentoijat syyllistyneet kunnianloukkaukseen? (Viestiketjun avaaja ei sanonut mitään sopimatonta.) Miten koette asian opettajina? Onko ”idiootti” riittävä herja?

 

Suomen rikoslaki määrää kunnianloukkauksesta: Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Törkeästä kunnianloukkauksesta laki sanoo: »Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa 1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä (vrt. Facebook) käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville. (Rikoslain 24. luku, 10 §)

 

Terv. some-tutkija/opettaja nimimerkillä "idiootti"

 

[Anne Rongas]

Asiaa mitenkään tuntematta ensimmäisenä tulee mieleen vanha ja hyvä someohje: anna mennä menojaan. Nämä tällaiset ovat ikäviä, koska kyseessä on emotionaalisesti kuohuttava kokemus. Toisaalta taas mitä vain ei ole hyväksyttävä. Missä menee se raja, että reagoiminen on paras toimintatapa?

 

Palautteet ovat aina subjektiivisia ja joskus opiskelija projisoi palautteeseen jotakin omaan kehitystilanteeseensa liittyvää. Jokainen opettaja tietää, että sama tilanne herättää hyvinkin ristiriitaisia kokemuksia. Kyse ei ole siis objektiivisesta asiasta, vaan opetustilanteen ja oppijan oman henkilökohtaisen prosessin yhdistelmästä.

 

Pelisäännöt on tärkeää sopia ennakkoon ja jos ei ole osattu ennakoida mahdollisia käänteitä, pelisääntöjä on syytä tarkentaa. Kun eräällä kurssilla kohtasimme saman tapaisen asian, opiskelija nimitteli opiskelukaveriaan, asiaan puuttuttiin heti ja seurauksena oli kurssilta poistaminen. Nämä säännöt pitäisi olla kirjattuna kaikkien saataville heti kurssin alkaessa ja nykyisin myös oppilaitoksen some-etikettiin. Tässä tapauksessa nimittely ei ilmeisesti liittynyt kurssikeskusteluun vaan oli henkilökohtaista avointa palautetta.

 

Tapaus kuulostaa hyvin erikoiselta. Itse kyseisessä tilanteessa ottaisin suoraan yhteyttä viestin kirjoittajaan. Jotain on nyt varmasti jossain kohdassa ymmärretty väärin. Hyvä, että tuot keskustelun tänne Sometu-verkostoon. Näitä tilanteita tulee varmasti aina syntymään. Yksin miettiminen ja varsinkin tunnekuohun vallassa reagoiminen eivät ole paras toimintatapa.

[Tiiu Tenno]

Kiitos Anne, vastauksesta ja tuestasi. Esimerkissäsi kerrotkin tilanteesta, jossa kyse olisi opiskelijoita. Keskusteluun osallistuneet eivät ole opintojakson opiskelijoita, vaan opiskelijan FB-tuttuja, joiden kirjoittamisiin ei ole valtaa. Ihmettelen, miten joku täysin ulkopuolinen aikuinen tarttuu kommentointiketjuun voimakkailla sanoilla. Eiväthän he tunne minua eikä tilannetta. En vähättele opiskelijan palautetta ja tuntemuksia. Opintojakson asioita tulisi käsitellä ensin opettajan kanssa, ei purkaantua someen.

 

Yksi kommentoija on vastannut minulle ja hän osoittautuikin ammatti-journalistiksi! Hän on huolissaan siitä, että viestiketju on levinnyt kaikkialle ja hänen yksityisyyssuojaa loukataan. Hänhän journalistina kuulemma tuntee nämä lait! Toki hän ei sano mitään sopimatonta, mutta on eräänä kommentoijana mukana viestiketjussa. Oikeastaan ihmettelen asian leviämistä kuin ruohikkopalo, kaikki tiesivät töissä, mitä minusta sanottiin FB:ssä. Viestiketjussa ei mainittu minua nimelläni. Kaikki kuitenkin osasivat päätellä, kenestä kyse. Kummallista?!

[Tarmo Toikkanen]

1. kysymykseesi: Tietosuojan osalta ollaan ehkä vähän hämärällä alueella. Riippuu siitä, kuinka laajasti teksti on FB:ssä näkyvissä. Jos voidaan katsoa, että se on julkisesti näkyvissä (eli sitä pääsee lukemaan tuhansia eri ihmisiä), niin tällöin se voitaneen rinnastaa esim. Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoitukseen. Opetuksessa on oikeus (21§) esittää julkaistuja teoksia ja verkkoaineisto katsotaan kuuluvan tähän. Voit siis tällaisen aineiston esittää vaikkapa videotykillä opetustilanteessa ja voit linkittää siihen. Kommentin kopiointi verkosta muualle (esim. osaksi opetusmateriaalia) ei ole sallittua, jos kommentti ylittää teoskynnyksen. Tällöinkin voit sen tulostaa paperille ja jakaa kopiot opiskelijoille. Kopioston Digiluvan perusteella saisit kopioida sen myös digitaalisesti. Joka tapauksessa saat kommentissa olleet asiat muotoilla omin sanoin. Voit myös siteerata kommentin relevanttia osuutta tarpeen tullen. Mutta minkäänlaiseen kirjesalaisuuteenhan ko. henkilö ei voi vedota, sillä viestin vastaanottaja olet myös sinä.

 

2. Foorumi on riittävän julkinen, jotta siinä voisi hyvin tapahtua kunnianloukkaus. Mutta luultavasti vähemmällä pääsee, kun ei sen enempää ala rähinöidä. En ehkä kuvaamasi perusteella ryhtyisi sen suurempiin toimenpiteisiin, mutta jos tilanne eskaloituu ja sinun nimesi tuodaan erikseen keskusteluun mukaan, voi tilannetta arvioida uudelleen.

[Tiiu Tenno]

Kiitos Tarmo, oikeastaan toivonkin, että lukisit viestini. Katselin eilen yhtä tekemäsi esitystä ja sain jo käsityksen, että FB:stä otettuja printscreenejä ei saa laittaa esim. omaan blogiin. Koska olen lähestynyt FB:ssä kaikkia viestiketjun kirjoittajia, niin hetki sitten onkin tullut yksi mielenkiintoinen vastaus.

 

Nimenomaan yksi kommentoija osoittautui (ammatti?) journalistiksi. Hän varoitti, että hänen viestintä on suojattua ja hän ei mitenkään käsitä, miten hänen kommenttinsa on näin julkisesti luettavissa. Hän painotti, että toivoo minun arvostavan hänen yksityisyyttä. Hän ei kuulemma tunne minua eikä tarkoita kommentillaan minua. (?!) Hän myös ihmetteli, että miksi otin yhteyttä omalla nimelläni, ehkä (hänelle) olisi ollut helpompi, kun olisin jäänyt tuntemattomaksi.

 

Viestiketjun aloittaja on erittäin laajasti verkostoitunut ja hänellä on varmaan satoja kontakteja, joilla satoja kontakteja. Kommentointiketju oli luettavissa sen aloittajan seinältä. Sinne pääsevät ystävät, mutta eivät ystävien ystävät ainakin tämän tapauksen julkitulon jälkeen.

 

Tuosta rähinöimisestä sen verran, että seurataan työnantajan näkökulmaa. Viestiketjun aloittaja, aikuisopiskelija, työtoverini samasta organisaatiosta (jota en kyllä ole tuntenut aikaisemmin), on ollut asiansa kanssa esillä myös muilla foorumeilla. Minusta tuntuneekin, että olen joutunut ikävään välikäteen, tavallaan työkaluksi. Olinko taas väärässä paikassa väärään aikaan?  

 

[Harto Pönkä]

Hei Tiiu, pitkästä aikaa. Ikävä tapaus.

 

1. Julkisuuden arvioinnissa oleellista on, olisiko kuka tahansa voinut lukea ko. viestit. Eli tässä suhteessa ontoisarvoista, että Facebookiin pitää ensin rekisteröityä ja sitten vielä mahdollisesti hankkia riittävän läheisiä kavereita, jotta pääsee lukemaan juuri ko. viestit. Kenellä tahansa on periaatteessa tähän mahdollisuus, joten Facebook-seinien keskusteluja voi nyrkkisääntönä pitää julkisina. Yksityisviestit on sitten asia erikseen. Oikeudessa on pidetty esim. parinsadan hengen sähköpostilistaa julkisena: googleta "case Rastimo" - tapauksessa on muitakin samansuuntaisia piirteitä.

 

Eli mihinkään tietosuojaan on kenenkään keskusteluun Facebookissa osallistuneen täysin turha vedota. 

 

2. Kunnianloukkaus on subjektiivinen kokemus ja asianomistajarikos. Mainitsemastasi kahdesta viestistä ensimmäinen todennäköisesti menisi oikeudessakin kunnianloukkauksena läpi, mutta jälkimmäinen on siinä rajalla: sen kun voidaan tulkita kohdistuvan opetukseesi eikä henkilöösi. 

 

Mitä tulee siihen, mitä sinun kannattaisi tehdä, niin se on täysin sinusta itsestäsi kiinni. Luultavasti viestien kirjoittajat eivät tarkoittaneet pahoittaa mieltäsi, vaan tulivat vahingossa turhan kärkkäästi kommentoineeksi kaverinsa viestiin.

[Tiiu Tenno]

Moi Harto!

 

Kiitos kun vastasit selkokielisesti. Nuo molemmat maininnat, jota arvioit, on samalta henkilöltä. Muut kommentit olivat ”pehmoja” verrattuna niihin. Kirjoitin äsken ed. kommentissani tarmolle, että yksi kirjoittaja osoittautui journalistiksi, ja hän on nyt itse huolissaan siitä, miten hänen kommenttinsa on valunut pitkin FB:tä.

 

Minusta kummallisinta on se, että täysin outojen ihmisten seinällä tapahtuva keskustelu yhdistettiin heti minuun. Kun menin aamulla töihin, kaikki suhisivat. Rohkein kävi sanomassa, mistä kyse. Jopa organisaatiomme johto oli tietoinen. Kakki kyselivät, mitä olen tehnyt niille ihmisille, jotka haukkuvat minua idiootiksi. Viestiketjun aloittaja puolestaan ei kirjoittanutkaan mitään niin voimakasta.

 

 

[Harto Pönkä]

Kuulostaa siltä, että tämä toimittaja ei tunne ihan niin hyvin lakia kuin on kertomasi perusteella antanut ymmärtää. Toiseksi hän kulostaa olevan aika uusi Facebookissa, kun ei ole ymmärtänyt, että seinäviestit näkyvät muillekin. Hänhän voi edelleen poistaa viestinsä, jos niin haluaa, joten kummallista käytöstä siinäkin suhteessa. 

 

Tuo, että asia oli nopeasti kaikkien tiedossa työpaikallasi, selittynee sillä, että saman organisaation jäsenet ovat tiiviisti verkostoituneita Facebookissa ja tieto leviää nopeasti myös keskusteluissa. Hyvä juttu, että joku tuli kertomaan siitä suoraan sinulle.

 

Viestisi täällä Sometussa voidaan muuten katsoa lieventäväksi seikaksi mahdolliselle kunnianloukkaukselle, sillä vastapuoli voi vedota siihen, että olet näin itse lisännyt jutun saamaa julkisuutta. Näin tapahtui oikeuden päätöksessä case Rastimossa.

 

Lisäksi: älä missään tapauksessa käytä opetusmateriaalina esimerkkiä, joka sisältää mahdollisen kunnianloukkauksen! Sillä myös kunnianloukkauksen levittäminen on rikos. Itse voit levittää itsestäsi kirjoitettuja loukkauksia, mutta jos joku muu erehtyy niin tekemään - esimerkiksi levittämällä tapauksesta laadittua opetusmateriaalia - niin siinä täyttyy rikoksen tunnusmerkit. Eli jos haluat tehdä netissä tapahtuvasta kunnianloukkauksesta opetusmateriaalin, niin käytä kuviteltuja henkilöitä ja viestejä.

[Tiiu Tenno]

Kiitos Harto, selvä se että asiaa ei voida tuoda materiaaleihin Printscreenina. Minä itse sain tiedot juuri FB:stä napattuna kuvana, en ole keskusteluun osallistuneiden henkilöiden kaveri. Nyt on tapahtumasta kulunut jo kaksi päivää.  Olen tutkinut kuvaa ja tuntuu siltä, että tiedon levittäjä on itse se, joka on laittanut ne kovimmat kommentit. Koko asioiden kulku näyttää liian organisoidulta ollakseen sattuma. Lisäksi turhankin tehokas levitys oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

 

Käytän asiaa omassa opetuksessa faktana. Kyseisen viestiketjun omistaja onkin jo ottanut yhteyttä minuun ja poistanut viestiketjun. Hän ei ole vastuussa, jos hänen seinällään tapahtuu arveluttavaa viestintää. Onko nyt niin, että seinän omistajakin on uhrin asemassa? Näyttää siltä, että kukaan asiaan liittyvä ei ole tämän some-yhteisön jäsen.

 

Julkisuusasiasta olen sitä mieltä, että nämä tapahtumat täytyy tuoda opettajien tietoon, vaikka nyt uhraudunkin itse opetusmateriaaliksi. Toivottavasti riittävän moni opettaja lukee tämän ja on valmis, jos hänelle tai hänen kollegalleen tapahtuu vastaava. Pitäisiköhän lopettaa siten, että jännittäviä käänteitä odottaen?

 

Kiitos avustasi, Tiiu.