Puoli-itsenäisen opiskelun joustavuus

[Marko Seppänen]

Sidon seuraavassa tekstissä yhteen mm. vertauksen opilliseen perusturvaan ja itsenäisen opiskelun joustavuuteen, mahdollisesti sisällyttäen viitteitä sosiaalisen median välineisiin, sekä sivuan sitä mitä käy opiskelemisen laadulle ja mahdollistumiselle, jos jostain syystä ei pääse koululle paikan päälle (vai käykö mitään).

Taustatietona sen verran, että olen noin kolmannen vuoden tietotekniikan insinööriopiskelija (suuntautumisena ohjelmistotuotanto). Sanoin "noin", koska tapahtumisen järjestys on mennyt niin, että opiskelin ensin mediatekniikan linjalla pari vuotta, sitten vaihdoin ohjelmistotuotantoon, mutta keskeytin koulun "kokeillakseni omien polkujen tallailua" ja palasin sitten vasta tänä syksynä takaisin amk:hon. Tässä välillä olen käynyt iltalukiota parin vuoden kurssien edestä, suorittaen niistä kirjoitukset jo loput kurssit ensi kesään mennessä.

Iltalukio totutti minut etäopiskelun mahdollisuuksiin ja tavallaan pakotti minut kehittämään itselleni ja ottamaan käyttöön hyödyllisiä ja monenkirjavia oppimismetodeja ja oppimisen apuvälineitä (mm. websovellukset).

Tänä syksynä minulla on ollut poikkeuksellisen mainio tilaisuus napsia itselleni kaikilta neljältä eri amk:n vuosikurssilta kursseja opiskeltavakseni. Kurssien valitseminen on osittain sokkona valitsemasta, sillä alkavien periodien lukujärjestykset ilmestyvät vasta pääsääntöisesti päivää tai kahta ennen kuin uusi periodi alkaa. Yritä siinä sitten ennakoida. Tällä voi olla se tarkoitus, etteivät oppilaat sooloilisi liikaa ja kulkisivat koko koulun läpeensä suunniteltujen mallien mukaan.

Minulle on kuitenkin ne merkittävät edut puolellani, että

a) koska kyse on ohjelmistotuotannosta, sitä voi harjoitella mitä runsaimmassa määrin kotonaan
b) olen harrastanut ohjelmointia jo useita vuosia, sekä minulle on ehtinyt välivuosina kertyä alalta työkokemusta

Täten minun on mahdollista suhtautua lukuisaan määrään kursseja varsin rennolla asenteella, koska ne ovat sisällöltään suuressa määrin tuttuja. Tarkoittaen mm. sitä, että jos jostain syystä jäisin vaikka harjoitusten palautuksessa, kirisin nopeasti aikataulun kiinni. Onneksi tänä syksynä ei edes olisi ollut suuremmin sellaisia kursseja valittavana, jotka olisivat olleet ihan mystisiä. Syksylle ja talvelle olen valikoinut eri vuosikursseilta nipun kursseja, jotka tukevat toinen toisiaan (ohjelmistotuotanto, käyttöliittymän suunnittelu, tietokannan suunnittelu, tietokantaohjelmointi, olio-ohjelmointi, ohjelmiston määrittely ja suunnittelu, hajautetut sovellukset ja teknillinen piirustus), sekä iltalukiossa on kaksi kurssia käynnissä (pitkä matematiikka ja filosofia). Ja taisi vielä joku amk:n englannin kurssikin olla.

Aikataulullisesti väljyyttä on ollut paljonkin, eikä ollut erityistä kiirusta. Tämä johtuu pitkälti siitäkin, että olen voinut osoittaa osaamiseni suorittamalla osan kursseista tekemällä itsemäärittelemiäni harjoitustöitä, jotka kuitenkin sisältävät kurssien annin. Koska kyse on ohjelmistotuotannosta, tämä on helposti mahdollista, koska vaihtoehtoisia toteutustapoja on niin valtavasti.

Ryhmä- ja paritöiden tekeminen on jäänyt vähemmällä, mikä on oikeastaan suuri puute, joka minun täytyy pyrkiä korjaamaan. Tämä puute johtuu pitkälti siitä, etten ole samalla tapaa eri vuosikurssilaisten kanssa "yhteen kasvanut" kuin ne jotka viettävät enemmän aikaa samoja kursseja, samaan tahtiin tahkoten, ja täten olenkin antanut itselleni eräänlaisen "no hitot, älä ryhmätöistä stressaa, keskity muuhun oppimiseen" -luvan.

Enivei.. tässä kohdin alan päästä niille paikkeille, jossa viittaan siihen alussa mainittuun opilliseen perusturvaan. Käytän tarkoituksellisesti sanaa perusturva, koska tarkoitan käyttää sinä hiukan samassa mielessä kuin käytetään kaikille yleensä taattavaa sosiaalista perusturvaa.

Kahteen viikkoon en jostain syystä ole saanut kunnolla unta ennen kuin joskus myöhään yöllä. Tähän mennessä syy on aina löytynyt kombinaation ruokavalio, liikunta ja mielenrauha säätämisestä. Varsinaisen unen saamisen jälkeen ja sen alta pois nukkumisen jälkeen olo on kaiken puolin hyvä ja toimintakyky on erinomainen, mutta liekö biologinen kelloni keikahtanut pois radaltaan vai mikä lie, mutta olen öisin sellaisella päiväisen normivireyden tapaisella mielellä (eli ei nukuta yhtään). Tuolloin saatan käväistä kevyellä öisellä hölkkälenkillä, luen kirjaa, teen jotain harjoituksia tai otan "luvan kanssa" rennommin. En käynyt viime viikolla kertaakaan tämän vuoksi koulussa.

Jos olisi niin, että tietoverkot olisivat kehittymättömämpiä, eikä Moodlea olisi vielä keksitty, niin voisin jo viikossa olla jäänyt pahasti jälkeen muista. Mutta sentään tässä amk:ssa on asiat siinä mielessä pitkälti hyvin, että harjoitukset ja oppimateriaali ovat aina Moodlessa ajantasalla. Ei tarvitse erikseen kysellä opettajilta ja kolmansilta osapuolilta, että mitenkäs ja että kuinkas. Ainoastaan yhden oppiaineen harjoituksien palauttamisessa olen jäljessä, mutta vain sen vuoksi, että siitä ei ole Moodlessamme omaa kurssia. Kyse on teknillisestä piirustuksesta. Koulu on ystävällisesti lisensoinut oppilaiden käyttöön Solidworks-ohjelmiston, jota voi käyttää kotona, mutta Moodle-kurssia siitä ei jostain syystä ole.

Kuten jo sanoinkin, niin etäopiskelu on minulle tuttua. Erityisen kätevää siinä on se, kuinka voin rytmittää jopa täysin eri oppilaitoksien kursseja noudattamaan samaa rytmiä. Tai ainakin melkein. Pitkä matematiikan integraalit sopivat oikein hyvin tähän väliin ikäänkuin introksi. Olisi kerrassaan mainiota, jos voisin opiskella loppuja jäljellä olevia amk:n matematiikan kursseja etänä, kevätpuolella, mutta en ole vielä kysynyt matematiikan opettajien näkemystä tähän. Jos vastaus olisi kielteinen, olisin kovin harmistunut. Tässä yhteydessä haluaisin korostaa sitäkin, kuinka paljon käytettävissä oleva oppikirja vaikuttaa oppisen kepeyteen. Laitoin tätä varten liitteeksi skannaukset sekä amk:n, että lukion matematiikan eräistä kirjasarjoista. Kumpaahan mahtaa olla mielekkäämpi käyttää?

Se mihin olen erityisesti mieltynyt tässä matkan aikana, on sellaisten ”opiskelupakettien” kasaaminen, joka itseäni miellyttää. Haluaisin enemmänkin valinnanmahdollisuuksia, mutta esim. virtuaalikursseja eri aineista ei oikeasti ole kovin paljoa tarjolla (osan niistä ollessa ihan silkkaa roskaa ja vanhahtavaa, anteeksi nyt vaan..)

Eräs syy sille miksi virtuaalikursseja ei ihan valtavasti ole tarjolla voi liittyä siihenkin, että opiskelijat voisivat kasvaa johonkin tiettyyn identiteettiin, jonkalaiseksi heidän valitsemansa koulutusohjelman heitä kohti vie. Työelämä sitten myöhemmin vahvistaa tätä identiteettiä, kun toimistotilassa raikaa kuulutus: ”systeemisuunnittelija, tulisitko pomon huoneeseen” tai kun asiakas kysyy neuvottelupöydän toiselta puolen: ”kukas teistä olikaan se tietokantaohjelmoija?”. Listasin tuolla aiemmin mm. kurssin Käyttöliittymän suunnittelu. Ei se oikeasti edes kuuluisi valitsemaani suuntaumisohjelmaan, mutta halusin silti sen ottaa, koska koin että se voisi tukea nykyosaamistani.

Kuitenkin, vaikkei se niin valtavasti sosiaaliseen mediaan liitykään, niin se että oppimateriaalit ja harjoitukset ovat netissä, Moodlesta haettavissa, on ollut yksinkertaisen miellyttävää. En ole aivan varma miksi haluan tälläistä tavallaan itsestäänselvää seikkaa korostaa, mutta ehkä se liittyy siihen, että se muodostaa jossain määrin samanhenkisen turvaverkon kuin voisi riittävä rahallinen kaikille ihmisille tarkoitettu perusturvakin muodostaa. Ajatelkaa tässä kohdin luentomateriaaleja, jotka on jo kertaalleen vedetty kurssilla läpi. Voisi olla pienimuotoinen katastrofi, jos jo käyty ja missattu jäisi tavoittamattomiin. Nyt voi rennommin jättää jonkin kurssin toviksi vähemmälle huomiolle, panostaa johonkin toiseen ja palailla sitten vähän myöhemmin viemään sen toisen kurssin suorittamisen sopivalle tasolle, eikä tarvitse käyttää opettajan aikaa tiedusteluihin vastaamiseen (ja odotella vastauksia).