Nykyaikaa etsimässä? Suomen digitaalinen tulevaisuus? Mikä rooli sosiaalisella medialla ja eoppimisella?

[Jarmo Talvivaara]

Hei kaikille,

Vastaan on varmaan kävellyt EVA/Turkki - raportti "Nykyaikaa etsimässä" alaotsikolla "Suomen digitaalinen tulevaisuus". En löytänyt keskustelua muualta Sometusta, joten ajattelin virittää uuden topicin: onhan sometu.fi:llä sloganeina mm. demokratia, kansalaismedia, teknologia yms. raportin viittamat teemat.

Raportti löytyy EVAn sivulta http://www.eva.fi/files/2573_nykyaikaa_etsimassa.pdf

Mitä ajatuksia herättää? Miten korreloi sosiaalisen median kasvun ja yleistymisen kanssa - tuollahan viitataan sosmeduun useassa kohdassa? Entä oppiminen: onko verkko-opetuksen iso lentoonlähtö kiinni näistä ongelmista, joita raportissa esiintuodaan?

Onko esitetty jälkeenjääneisyys vääränlaisen itsetyytyväisyyden ja/tai ylimielisyyden tulosta ja esitetyn laajuista? Yliammutaanko? Vai vähätelläänkö? Onko keskustelu siirtymisestä teknologian kehittämisestä teknologian hyödyntämismahdollisuuksien innovointiin ollut relevanttia tai riittävää? Raporttihan esittää ongelman olevan asenteellinen, eikä niinkään tekninen.

Mitä valtiovallan pitäisi julkisten palveluiden osalta tehdä - onko raportin kannanotot riittäviä tai oikeanlaisia? Haviseeko tässä muutosta keskitetyn hallinnon ja hajautettujen palveluiden rajojen muutos? Tuleeko yhteiskunnasta tämänpäivän yhteiskunta digitalisoimalla palvelut esitetyin keinoin?

[Kari Rajala]

Itse asiassa luin raportin jopa kokonaan läpi eilen. Olihan EVA saanut sinne tietysti läpi lempiasiansa eli julkinen sektori on kaiken pahan alku ja juuri, ja yksityinen sektori elättää julkisen sektorin työntekijät. Sitten taas hetken päästä vaadittiin julkisen sektorin satsauksia ja johtajuutta digitalisoinnin edistämisessä.

Vuosien kuluessa on Suomessakin hukattu paukkuja monien erilaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Yhteistyötä varmaan tarvittaisiin enemmän ja ehkä sosiaalinen media on nyt sitä kokemusten jakamista ja yhdessä tekemistä pois pienten porukoiden irrallaan puuhailusta.

Toisaalta tässä digitalisointihuumassakin voidaan mennä liian pitkälle, jos ihmiset ovat tulevaisuudessa vain koneidensa ääressä eivätkä enää kohtaa toisiaan ihan oikeasti.

Onko kukaan tutkinut, miten opiskelijat kokevat digitaaliset oppimisympäristöt? Keskustelua taitavat käydä lähinnä ympäristöjen kehittäjät ja opettajat, mutta unohtuuko opiskelija?

Päättäjät näkevät etäopetuksen, verkko-opetuksen, digitalisoinnin jne. koulutuksessa lähinnä kustannussäästöjen mahdollisuutena. Poliitikolle laatu=kustannussäästöt ja kehittäminen=palveluiden karsiminen.

E-learningilla tai mitä termiä käytetäänkin pitäisi saada myös oikeaa oppimisen laadun nousua - ei vain poliitikoiden tarkoittamaa laatua ja kehittämistä.

[Heli Nurmi]

Verkko-oppimisen ja opetuksen laadusta olen kirjoittanut syyskuussa näin:
http://heli.edublogs.org/2009/09/04/verkko-opetusko-parempaa/

Opiskelijoita kuuntelen opettajana päivittäin: miten paljon mielekkäämpää ja antoisampaa on opiskella vapaana ajoista ja paikoista ja omia intressejä seuraten - tunnen aikuisten verkko-opiskelun. Hitaasti innostus lisääntyy sitä mukaa kun hyviä kursseja on ja kokemukset kääntyvät myönteisiksi. ..

[Jarmo Talvivaara]

Hei Kari ja Heli,

Hyviä pointteja - etenkin tuo elearning-aihe herätti ajatuksia, aiheen ollessa hyvin lähellä omaa leipätyötä.

Päättäjät näkevät etäopetuksen, verkko-opetuksen, digitalisoinnin jne. koulutuksessa lähinnä kustannussäästöjen mahdollisuutena. Poliitikolle laatu=kustannussäästöt ja kehittäminen=palveluiden karsiminen.
Heli tuossa jo kommentoikin tuosta tutkimuksesta "verkko-opetusko parempaa": tässä eletään kyllä mielenkiintoista murrosta (ok intoilijat, joillekin se on jo nyt tai vanhaa, mutta itse ajan takaa tässä keskiverto-konsensusta ;) ) - tekniikoiden ja menetelmien kehityttyä aletaan pääsemään oikeasti vaikuttavien verkko-opetuskokonaisuuksiin kiinni. Mutta.. jaan saman huolen, mitä Kari esität: monesti orientaatio on tuossa organisointi/järjestämis-tematiikassa, ml. kustannussäästöt tai muu, vähemmällä enemmän. Tutkimukset vain taitaa ikävän kylmäverisesti liputtaa tuon laadukkaan, syvän ja "learner-centric" tai "learning-centric" -orientoituneen e-opetuksen puolesta.

Tämä ei ole mikään ylimaailmallinen todistettu teoria, mutta usea kymmen casea tätä tukee: tuossahan on se huvittava klikki, että a) orientaation ollessa kustannustehokas ja minimiresurssein niuhotettava e-"opetus" ei saavuteta kumpaakaan: ei laadukasta koulutusta eikä usein edes kustannussäästöjä ja b) hyvän oppimisen ollessa tavoitteena, on suuri riski saavuttaa molemmat: hyvä, laadukas oppiminen sekä hyvä taloudellinen tulos, joka voi realisoitua esim. koulutuksen entistä parempina kehittämisedellytyksinä. Itse väitän seuranneeni vaihtoehtoa b aika läheltä - ja se tuntuu kieltämättä erikoiselta, mutta toki positiivisella tavalla. Hyvin tehden asiat voi mennä hyvin. Toivottavasti tämä nousee yhteiskunnallisestikin koulutuksesta keskusteluun mukaan - tämähän ei ole pelkästään digitalisoitavien palveluiden probleemi.

Toisaalta ja ihan heinäntekojärjejelläkin ajatellen: eikös laadukas koulutus pitäisikin olla se ensisijainen tavoite - onhan hullua maksaa vähänkään huonosta koulutuksesta? Näissä palveluissa pitäisi - ei pelkästään ajatella - vaan toimia aidon asiakas-lähtöisesti: pohtia esim. koulutusta toteuttaessaan, että osallistuisiko itse vastaavaan koulutukseen? Jos vastaus on ei -kannattanee katsoa peiliin. Tietysti kyllä:nkin tapauksessa kannattaa varoa liikaa subjektiivisuutta - ja arvioida etäopetustakin aina oppimiseen vaikuttamisesta käsin.

E-learningilla tai mitä termiä käytetäänkin pitäisi saada myös oikeaa oppimisen laadun nousua - ei vain poliitikoiden tarkoittamaa laatua ja kehittämistä.
Monesti mietin, että onko tässä tarvetta tiettyyn näkemysten yhdenmukaistamiseen - tai että ainakin tuotaisiin esille, että puhutaanko samasta asiasta ;) No, onneksi ainakin tässä keskustelussa näytetään puhuttavan.

Mitä olette mieltä: mihin suuntaan edetään? Lisäksi: koulutusviennistä "kohutaan" uutena vientivalttina (mm. OPM/Virkkunen) - miten vaan juostaan kansainvälinen juna kiinni - momentum taitaa heti kohta olla mennyt?

[Mervi Jansson]

Kiitos Jarmo keskustelun aloituksesta. Itse luin raportin juuri ja tviittasin siitä. Jos vaikka se olisi jäänyt huomaamatta joltain toiseltakin.

Raportissa puhutaan yhteiskunnasta ja koulutus jos mikä on rakentamassa ja kehittämässä yhteiskuntaa. Onko kellään tiedossa raporttia, jossa meidän koulutusjärjestelmän tieto- ja viestintätekniikan osaamista verrattaisiin muuhun maailmaan? Sekin olisi mielenkiintoista luettavaa.

Itse toimin ammatillisella/aikuiskoulutussektorilla ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että tieto-ja viestintätekniikan tulee kulkea punaisena lankana koulutuksessa. TIEKEN sivuilla on mielestäni hyvä kuvaus tietoyhteiskunnan kansalaistaidoista.

Kuinka moni koulutuksen järjestäjä voi käsi sydämellä sanoa, että kyllä meiltä valmistuvalla ammattilaisella on nuo taidot?

[Heli Nurmi]

Minun tekee mieleni nyt siirtyä arvioimaan tällaisia raportteja, kun Kauppalehti 12.1. kiinnitti huomiota siihen että on lukuisia muita, kansainvälisiä arvioita joissa Suomi on edelleen siellä 10 parhaan joukossa.

Kun luin keskustelun niin siellä Minna sanoikin että tämä keskustelumme kohteena oleva raportti on tarkoitettu haastamaan. Kari kiinnitti ja huomiota kirjoittajien intressiin. Näinhän se aina on. Tilastoja voidaan laatia monella tavoin. Itse en ole lainkaan pätevä arvioimaan kokonaistilanteita enkä aio käydä läpi näitä mainittuja missä Suomi on OK:
- Networked Readiness Index - Maailman talousjörjestö WEF ja Insead
- i 2010, Euroopan komissio marraskuussa julkaistu raportti (Suomi noussut 7.ksi)
- eReadiness listaus - Economist lehti ja IBM

Voin ajatella että kaikki mikä vei kehitystä eteenpäin on hyväksi. KYllä Suomen hyvätkin sijoitukset innostavat joten mielelläni uskon niitäkin. Toisaalta läheltä näkee paljon kehitettävää.

Tällaisia ajatuksia tänään innovaatiojunan kulkiessa kohti Helsinkia (hyytyi välillä ;) ) - jospa tuo intoilu osaltaan sai minut kiinnittämään huomiota siihen että miltä pohjalta innovoidaan. Kun usein esitykset ovat alaa tunteville kovin tuttuja vaikka esittäjille uusia. Mutta kehitykseen pitää uskoa, pitää ihan tosissaan. Oivallukset ovat omia vasta kun ne itse keksii.

[Jarmo Talvivaara]

Noniin hyvät ystävät!

(En laiskuuttani tarkistanut käydäänkö tätä jatkokeskustelua tuolla muualla - pistäkää ketjun linkkiä, jos relevantimpi säie on jo olemassa)

Vuosi on vierähtänyt tämän keskustelun aloittamisesta: pistäkääpäs kovia keihäänkärkiä, mitä asian tiimoilta on tehty?

Tällä viikolla on varmaankin näkyvimpänä olleet OPM/LVM:n selonteot ja suunnitelmat "Tuottava ja uudistuva Suomi" sekä "Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma".

Reagointi on tietysti ilahduttava signaali, mutta suunnitelmat ovat suunnitelmia ja toteutuminen taitaa mitata paremmin aidon kehityksen tason - sitten aikanaan. Mutta jotenkin puseroon hiipii ajatus, että nyt ollaan tehty/tekemässä suunnitelmia niiden perusasioiden rakentamiseksi, jotka olisi pitänyt olla kuosissa jo vuosia? Tämä paistaa läpi molemmista yo. suunnitelmista- joista eduskunta/hallitus itsekin kommentoi ensiksi mainittua ihmetellen isompien ja rohkeampien loikkien puuttumista selvityksestä (muistaakseni Linden itse puuttui tähän) . Onhan kuitenkin kyse pitkän aikavälin kehityksestä - ja linjaukset ovat tehty kaupan hyllyltä saataville tekniikoille, palveluille -> aika ujoja visioita kehityskulusta, jos tuolla mennään.

Any comments, ihmiset?

[Heli Nurmi]

Vastaan sen kunniaksi kun minusta on hauska kokeilu jatkaa keskustelua aiheesta vuoden kuluttua. Se saa ajattelemaan tapahtunutta. En osaa keihäänkärkiä nimetä kun katson itse vähän kauempaa tällä hetkellä. Olin huomannut noita linkkejä levitetyn FBssä ja twitterissä mutta hypännyt itse yli. Nyt tuli katsottua, sen sait aikaiseksi.

Samanlaisia tuntoja taisi minulla viritä lukemisen myötä: eikös tuo ole jo monesti sanottua ja tehtyäkin. Ulkoasu muuttuu, lyhenee, toisessa oli kappaleet numeroitu jotta voi viitata paremmin. Toisessa oli paljon tyhjää tilaa - kai mukavampi silmäillä?

Minulla heräsi ajatus vuoden muutoksessa näissä sometu-keskusteluissa. Vuosi sitten oli vielä luontevaa hypätä mukaan. Nyt aloitus näkyy hetken etusivulla ja katoaa.. keskustelun sijaan ehkä toimitaan pienissä ryhmissä, en tiedä. Tarmo Toikkanen tulkitsi jossain että viime vuosi kääntyi yrittämiseen (sos mediassa). Tekijänoikeusasiat ovat ainakin olleet esillä. Eikö jakseta enää näitä yleisiä linjoja?

Yksi linja ainakin on, että nyt pitäisi huudella Twitterissä ja FBssä että hei kiinnostaako? Minulle tämä tuli s-postiin koska olin jäänyt kirjautuneeksi tähän ketjuun. Entä ne jotka eivät tulleet kirjoittaneeksi aiemmin tai olivat poistaneet kirjautumisensa - voipi mennä helposti ohi.

Onkohan nuo linkit sen verran pyöreitä ja varovaisia ja tavanomaisia ettei ole helppo sanoa mitään. Niitä käytetään vaan hankkeen perusteluina että nuokin sanoi tätä tarvittavan...

[Jarmo Talvivaara]

Noniin - tervehdys jälleen lajitoverit!

 

Alkaa olla insinöörin matematiikalla laskien n. 1.5 kuukautta vajaa 2 vuotta, kun yo./ao. keskustelunavaus tuli postitettua: vuosi takaperin tehtiin pientä "tsekkiä" ja kiinnostaisi kuulla jälleen kokemuksianne ja kommenttejanne siitä, miltä "two years after" vaikuttaa nykyaikaa etsivän digitalisoituvan Suomen tila? Miten mielestänne esim. uudessa hallitusohjelmassa, kehitysohjelmissa, aloitetuissa ja tehdyissä hankkeissa esitettyihin epäkohtiin ollaan tartuttu? Joko olemme lunastaneet takaisin paikkamme tietoyhteiskunnan, avoimen ja rajattoman oppimisen luvattuna maana? Vai olemmeko jopa menneet takapakkia? Jotain siltä ja väliltä? Missä ja MITEN asioihin on tartuttu? Eduskuntaa kuohuttaa EU-tason asiat (olisiko digitalisoituminen muuten osa sitä?) ja media on nostanut esille näkyvimpänä VR:n ja eRespetin "tulokset": tässäkö ollaan - jotain muutahan varmasti on? Ajatuksia, kokemuksia, kommentteja, pelinavauksia? 

[Samuli Turunen]

 

Hei, oli todella mielenkiintoista lukea viisasta keskustelua.

 

Olen sitä mieltä, että teknologiat ovat jo täällä. Nykyaikaisilla ohjelmilla ja laitteilla Suomen digiaikaan siirtyminen olisi täysin mahdollista. Hyviä esimerkkejä on maailmalta vaikka kuinka paljon ja tuntuu, että esteenä on asennekysymys. Teknologioiden kehittämiseen pumpataan rahaa, mutta itse substanssi (siis tärkein osa tällä hetkellä) on täysin unohdettu. Uusi hankkeita aloitetaan tuon tuosta ilman minkäänlaista punaista lankaa.  

Perustimme opettajayhdistyksen ajamaan asiaa ja julkaisemme yhdistyksenä digitaalista maateriaalia, joka tällä hetkellä leviää hurjaa vauhtia ympäri Suomen. Opettajilla ei ole suurta kynnystä ottaa digitaalista materiaalia käyttöön, kunhan se vain on laadukasta ja heille kerrotaan konkreettisesti mihin materiaali soveltuu. 

 

Yhdistyksemme on perustettu tänä vuonna ja siihen kuuluu opettajia ja opetuksen tutkijoita ympäri maata. Tällä hetkellä valmiilla materiaalilla voi esimerkiksi korvata täysin lukion kemian ensimmäisen kurssin oppikirjat. 

 

Valmis materiaali näyttää tältä: http://edumol.fi/kemia/index.html

Tässä yhdistyksemme etusivu: http://edumol.fi/index.html

 

 

[Vuokko Kangas]

Hieno juttu tuo Edumol! Miten saataisiin sinne sisältöä myös matematiikkaan?

 

[Samuli Turunen]

 

Hei Vuokko ja kiitos kommenteista! Itseasiassa Edumol-projektissa matematiikka on tällä hetkellä pidemmällä kuin muut aineet, mutta matematiikassa tähän saakka tehty työ on vielä ns. näkymätöntä työtä. Matematiikassa esimerkiksi Pekka Peura, joka kirjoitti viime viikolla tännekin, on kehittänyt muutaman vuoden ajan uusia pedagogisiamalleja. Matematiikkaan valmista materiaalia alkaa tulla ensi vuoden alussa, kunhan tiedämme tarkalleen, millaista materiaalin pitää olla. Uskomme, että uusilla malleilla metamatiikan opetus, ja muu opetus perässä, tulee muuttumaan radikaalista. Helsingin yliopiston matikan laitoksella tehdään myös töitä uusien mallien parissa. Pekan mallista voit lukea alla olevasta linkistä:

 

http://www.luma.fi/artikkelit/797/voiko-matematiikan-opetuksen-tule...

 

Pekka kirjoittaa käsittääkseni uusista malleista myös seuraavassa Dimensiossa.

[Tarmo Toikkanen]

Koulutussektorin tulevaisuutta pohditaan käytännön haasteita ratkomalla 9.11.2011 IT-kouluttajien juhlaseminaarissa, jossa väännetään peistä tutkimuksen, käytännön opetuksen, politiikan ja teknologian kehityksen näkökulmista. Vielä on vapaita paikkoja ja hetki aikaa ilmoittautuakin: http://bit.ly/itko10v