Sosiaalisen median alkuaikoina palvelut olivat helppokäyttöisiä ja maksuttomia. Uusia somepalveluita syntyi jatkuvasti, vanhat muuttivat ulkoasuaan ja luonnettaan ja jotkin sammuivat.

Ning, jota käytämme Sometussa, muuttui maksulliseksi vuoden 2010 kesällä. Sometun suosima suomalainen mikroblogipalvelu Qaiku lopetti toimintansa viime syksynä. Posterousblogit sammuvat tämän kuun lopussa.

Tänään huomasin, että kokousten sopimiseen kätevä Doodle ehdottaa muutaman kyselyn perustamisen jälkeen premium-tilin hankintaa eikä päästä luomaan uutta kyselyä ilman sitä. 

Miten somepalveluiden kehitykseen pitäisi suhtautua? Harvenevatko palvelut ja muuttuvatko suosituimmat niistä maksullisiksi? Olisiko tällainen kehitys hyvä vai huono?

Katselukerrat: 1625

Vastaa tähän

Vastaukset tähän keskusteluun

Kun itse on elänyt ikänsä jonkinasteisessa yrittäjyysympäristössä, en pidä pahana asiana palvelujen maksullisuutta. Mieluummin pieni maksu kuin mainoksia. Paljon on edelleen maksuttomia palveluja. Ansaintamalli pitää aina löytää, eihän näitä palveluita koko nettimaailmalle talkoilla tuoteta. Myös energiahaittavero johonkin kansainväliseen rahastoon olisi mielestäni oikein. Netin käyttö kuluttaa sekä sähköä että koneisiin tarvittavia luonnonvaroja.

Kouluissa on usein hankalaa maksaa palveluista. Toisaalta avoimen netin palvelut eivät ole ensisijaisia koulukäyttöön.

Itse olen vuosia maksanut tietyistä palveluista. Soisin toki, että kotimaisia olisi tarjolla. Kuitit verotukseen. Kyllä ulkomaisetkin palvelut kelpaavat, jos netti on osa tulonhankintaa.

Anne,

Esität hyviä näkökulmia vankasta kokemuksestasi. Kotimaisia palveluntarjoajia saisi olla nykyistä enemmän. Energiahaittavero on hyvä idea.

Toteat, että kouluissa on hankala maksaa palveluista. Toisaalta koulu yleensä maksaa joistain tvt-palveluista, esimerkiksi oppimisalustasta, sähköpostista, samoin tietoverkosta ja laitteista. Eräässä oppilaitoksessa harkittiin muutama vuosi sitten Ningin parhaiten tuettua versiota erillisen oppimisalustan sijaan.

Moni pienyrittäjä kokoaa itselleen sopivan koosteen somepalveluista. Jos kaikki suosituimmat somepalvelut muuttuisivat maksullisiksi, niin voisiko joku palveluntarjoaja koostaa niistä erilaisille yrityksille yhteensopivia alijoukkoja, joissa toimisi kertakirjautuminen ja kertalaskutus?

Pitää vielä täydentää, että en kumminkaan oikeasti toivo, että ihan kaikki menee raharahalla maksulliseksi. Koen myös hyvänä sen mallin, missä palvelun perusversio on maksuton ja kustannetaan lisäpalveluiden myynnillä.

Ja kokeilemiseen soisi olevan avoimia maksuttomia palveluita jatkossakin. Tuo palvelusetti-tyyppinen voi olla ihan hyvä. Jotain siihen suuntaan on jo olemassa. Vapaa ihminen tietysti haluaa aina jotain muuta kuin jonkun konklaavin päättämässä setissä on tarjolla.

Tähän Annen kommenttiin yksi tähdellinen asia. Jossain kohtaa Anne tulkitsi minun Open Source-vouhkaamisen siten, että ajaisin sitä, että kaikkien palveluiden pitäisi olla ilmaisia jne.

Kyse on oikeastaan ihan päinvastaisesta. Vastustan sen laatuista ihmisten laiskuudesta ja tietämättömyydestä kumpuavaa kommunismia, jossa kokemuksen kapeus (esim. tekstinkäsittely = wöördi tai some = fecesbook) tai tietämättömyys antavat jollekin yksityisyritykselle de facto suunnitelmatalouden avaimet.

Tapaus Doodle: Ok. Haluavat ihmisiltä fyrkkaa. Jos se on hyvä niin sitten maksetaan. Toisaalta - sitä voisi ihan huvin vuoksi pistää pystyyn oman, vaatimattomamman Foodl-instanssin pyörimään (instanssi = ohjelmiston asennettu versio). Huvin, vertailun ja kilpailun vuoksi.

Pointti: Ei se ole tyhmä joka pyytää vaan... Minusta se eteenpäinvievä voima on sellainen, jossa ollaan valmiita myös hakemaan vaihtoehtoja ja tarvittaessa lyömään myös ahneeksi ryhtyvää tahoa pattingipätkällä polvitaipeeseen.

Hehhee :) missähän kohtaa tuollaista on tullut tulkituksi? Vai oliko joku kieli poskessa -juttu? Kyllä on siis Open Sourcesta hyvä vouhkata, oppikirjana nykyajan kansalaiselle kannattaisi tarjoilla Hanna Nikkasen Verkko ja vapaus. Se kun lukee, on sydän hyvin lämmin Open Sourcelle.

Avoimen lähdekoodin kanssa on taviskäyttäjälle aina isona kynnyksenä se omalle palvelimelle lataaminen. Pienten projektien omalle palvelimme asennetut palvelut kupsahtavat, kun hanke päättyy ja rahoitus loppuu (palvelimen maksut, ylläpidon kustannukset). Usein nämä kuukahtavat vielä niin (itsellä 4 kokemusta), ettei ylläpitäjä ilmoita mitään, poistaa vain, eikä siis palvelun käyttäjä saa edes tilaisuutta säilöä sisältöjä. Tähän viimeksi mainittuun toivoisi jonkin pelisäännön. Jos jo palvelua käyttäessäni tietäisin, että tämä saatetaan lopettaa projektin päätyttyä, käyttäisin palvelua toisin. Näistä tällaisista syntyy huonoa mainetta ja epäluottamusta avoimen lähdekoodin sovelluksien varaan rakennettuja somepalveluita kohtaan.

Totta, tuollaiset ovat ikäviä tilanteita.

Vuosia sitten eräässä oppilaitoksessa hajosi palvelin, jolla oppimisalustat istuivat. Moodleen tallennetut tiedot löytyivät varmuuskopioista, mutta siinä rytäkässä kukaan ei muistanut samalla palvelimella istunutta Fle3:sta. Sinne katosi opiskelijoiden useiden viikkojen tiedonrakentelu, johon kurssin arviointi perustui. Kurssia vetänyt opettaja kyseli varmistuksia vastauksia saamatta. Tuolloin jotkut opettajat käyttivät jo Fle4:sta http://lemill.net/tools/fle4 , joten kaikkien tiedonrakentelukurssien tiedot eivät kadonneet.

Fle3:n asentamista kyseisen oppilaitoksen palvelimelle edelsi reilun puolen vuoden hankintaprojekti kokouksineen ja pöytäkirjoineen, johon osallistui useita johtajia. 

Sosiaalinen media alkaa olla kyspymisen suhteen ihan kohtuu pitkällä. Palvelut ovat alkaneet vakiintua muodoltaan ja moni eri tarpeet ovat saanut oman top-of-mind -palvelun. Twitter on tapahtumien ja tv:n taustakanava, Tumblr on palvelujen tiedotuskanava, Facebook yleinen kohtaamispaikka jne... Yleinen kehitys tuntuu olevan että some on kaikkien juttu, mutta harvojen business. Toimintatavat kyllä soluttautuvat kaikkeen mahdolliseen ja tuskin kauan enää puhutaan koko sosiaalisesta mediasta epämääräisenä abstraktiona. Veikkaanpa että jatkossa vain puhutaan paikoista tai yleensä netistä.

Olen Annen kanssa samaa mieltä että palvelut saa maksaa. Se sitten kuka on maksaja voi vaihdella vähän tilanteen mukaan. Tässä suhteessa itse en taas ole mitenkään mainontaa vastaan, jos sillä ylläpidetään yleisiä palveluita mistä on kaikille iloa. Onhan nuo mainokset olleet arkea vaikkapa jääkiekkokaukalon reunalla todellisuutta vuosikymmenet, eikä niitä siellä kukaan kyseenalaista. Jollaikin on hyvät motiivit, toisilla vähän heikommat. Oleellista on enemmän että käyttäjät oppivat tunnistamaan ympistöt missä toimii ja erityisesti lapsille syntyy käsitys kaupallisuudesta mikä eri palveluihin liittyy.

Kas kun Eija et maininnut Foodlea: https://foodl.org/

Eilen iltapäivällä Twitter-kirjautuminen tuohon oli rikki. Loin OpenIdP -tilin ja se tuntuu toimivan. Karun näköinen värkki tuo Foodl mutta ajanee asiansa. Ehkäpä kokeillaan?

Tuohan on sitten Open Sourcea että jos joku katsoo haluavansa Foodle-ohjelmiston pyörimään omalle serverilleen niin siitä vain!

Elias, kun kirjoitin viestini Doodlesta, en vielä ollut kuullut Foodlesta. :)

Näitä Doodle-huhuja luin jo jokin aika sitten, ja silloin pikapikaa kurkkasin, että toimiihan tämä. Nyt sitten uudestaan kiertelin Doodlessa, ja huomasin, että minullahan olikin se premium, ettei ihme, vaikka toimii. (Jokunen vuosi sitten taisin päivittää siihen, kun halusin kokeilla automaattisten muistutusten lähettämistä niille, jotka eivät vielä olleet vastanneet äänestyksiini). 

Mutta asiaan: (koodariyrittäjän äitinä) minulla on Annen lailla silloin tällöin tapana tukea devaajia päivittämällä verkkotyökaluja maksullisiin versioihinn. Tukevassa keski-iässä taloudellinen tilanteeni sallii moisen huikentelun silloinkin, kun koulusta ei löydy maksajaa, mutta ymmärrän, ettei kaikilla opettajilla  ole inspistä itse maksaa työkaluista. Doodle on tosin mielestäni kohtuullisen hintainen, 29 €/vuosi yksityiskäyttäjältä. (jotkin muut himoitsemani palvelut ovat maksaneet selvästi enemmän)

"Kouluissa on usein hankalaa maksaa palveluista" ei niinkään viitanne siihen, ettei koululla olisi varaa maksaa, vaan siihen, että maksaminen on käytännössä hankalaa, kun ei ole koulun luottokorttia, vaan joku joutuu maksamaan omalla kortilla ja miettimään sitten, miten saisi perittyä omansa pois.

Kurkkasin foodlen, kiitos linkistä, Elias. 

Sitten tuli mieleen, että olihan tällainen (uskoakseni suomalainen) kalenteriprojekti olemassa aikaan ennen Doodlea, ja kävin kurkkaamassa, vieläkö Sumpli, http://www.sumpli.com, toimii. Näköjään sinne ei voi tehdä enää tunnuksia (mutta vuosia sitten hankittuihin tunnareihin sai salasanan palautettua vilauksessa). Sen sijaan näyttäisi, että uusien tapahtumien luominen kirjautumatta onnistuu kyllä. Blogissa (kommenteissa) on viimeksi ollut elämää joskus vuonna 2008!, joten kovin kiivasta kehittäminen ei tällä erää ole. Jos kuitenkin on akuutti tarve ilmaiselle sumplimispalvelulle, niin Sumpli on himpan verran huolitellumpi ulkoasultaan kuin foodl (ja puhuu suomea).

t. Irmeli

Huomasimme tänään, että Wikispaces on tulossa maksulliseksi...

Voitko valaista lisää. Wikispaces-palvelussa on jo aikapäiviä ollut yhden dollarin maksu per wikeja perustava käyttäjä. Opetuskäyttöön on saanut dollarilla perustaa lukemattomia wikejä.

RSS

Foorumi

Nettisivujen ja netti myynnin rakentaminen.

Jäsenen Kari Marjeta aloittama: Keskustelut Tam 16.

Vacancy for a Social Media Marketing Manager at F-Secure in Helsinki

Jäsenen Audrey Daugerheart aloittama: Keskustelut Huh 8, 2016.

F-Secure is hiring! B2B E-Commerce Manager in Helsinki, apply now!

Jäsenen Audrey Daugerheart aloittama: Keskustelut Maa 24, 2016.

Aikakauslehti opinnoissa

Jäsenen Reijo Nättiaho aloittama: Keskustelut Maa 21, 2016.

Tapahtumat

Ryhmät

Blogiartikkelit

Syksyn SeOppi-lehden mediatiedot julkaistu

Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti…

Jatka

Lähettänyt: Niina Kesämaa, 17. kesäkuu 2016 kello 10:17

Sometu-verkottuneita kiinnostavia tapahtumia loppuvuonna 2015

Voit lisätä oman tapahtumasi Tapahtumat-osioon tai kommentoimalla tätä viestiä. Lähetimme tapahtumista verkostoviestin 23.6.15 ja uusimme viestin elokuussa koulujen alkaessa. Siihen mennessä tulleet täydennykset pääsevät siis laajaan jakeluun.…

Jatka

Lähettänyt: Anne Rongas, 24. kesäkuu 2015 kello 12:57

Taustalla vuosina 2009-2014 AVO-hanke

© 2017   Created by Ville Venäläinen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot