Minkälaista on arvostava vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa?

[Kari Lahti]

Olen käynnistänyt teemaa koskevan mikroartikkelin ideoinnin Arvostava johtaminen -wikissä esittämällä

- Sosiaalisen median yhteydessä esitetään usein kaava 1-9-90. Tällä tarkoitetaan Wikipedian mukaan, että1 % ihmisistä tuottaa sisältöä, 9 % muokkaa tai kommentoi sisältöä ja loput 90 % käyttävät sisältöä.

- Arvostavan vuotovaikutuksen avulla osallistumista voisi aktivoida

- Arvostavan vuorovaikutuksen avulla sisällön tuottajat, muokkaajat ja kommentoijat saadaan kokemaan, että heidän panostaan arvostetaan.

- Seurailijat ja käyttäjät voivat aktivoitua muokkaamaan ja kommentoimaan ja nämä edelleen tuottamaan sisältöä, kun huomaavat, että sitä arvostetaan.

 

Minkälaisia näkemyksiä ja kokemuksia sinulla on hyvästä ja arvostavasta vuorovaikutuksesta sosiaalisessa mediassa? Minkälaisia esimerkkejä arvostavasta vurovaikutuksesta olet kohdannut Sometussa ja muissa sosiaalisen median foorumeilla? Minkälaista arvostava vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa voisi olla?

 

 

[Kari Lahti]

Linkkaamassasi keskustelussa tulee esiin asioita, jotka tuntuvat minustakin hyviltä. Ensinnäkin jakaminen termin käyttäminen julkaiseminen sijasta.  Hyvä idea on myös jakamisen valmistelu jonkun toisen kanssa tai keskustellen ryhmässä. Keskustellen jaettavasta tulee ”parempaa” ja se voidaan esittää minä –muodon sijasta me –muodossa. Keskustelussa esitettään myös, että materiaalin jakamista estää arvelu, että menetetään jotain - mainetta, rahaa, valtaa, kilpailuetua. Yritysmaailmassa mukaan tulee ainakin liikesalaisuuksien paljastamisen pelko. Kertomalla esimerkkejä siitä, miten avoin jakaminen on tuottanut mainetta, rahaa, valtaa ja kilpailuetua tätä pelkoa voisi ehkä hälventää.

 

Itsensä arvostamisen ja hyvän itsetunnon merkityksestä olen kanssasi samaa mieltä. Miten tämä itsensä arvostaminen  saadaan aikaan? Miten sitä voidaan vahvistaa ja kehittää, jos se ei ole kunnossa? Kirjassa Power of respect (Norville, 2009) tuodaan esiin näkemys, että arvostamisen ja kunnioittamisen taitojen kehittymiseen vaikuttaa se, miten ihmistä on kohdeltu kotona, koulussa, kaveripiirissä ja työelämässä. Tapahtuneeseen emme enää voi vaikuttaa, mutta miten voimme sosiaalisessa mediassa ja muutoinkin auttaa toisia arvostamaan itseään ja kehittämään itsetuntoaan niin.

 

Rohkeuteen esittää ja jakaa omia ideoitaan, ajatuksiaan, näkemyksiään ja omaa osaamistaan voidaan vaikuttaa arvostavan vuorovaikutuksen ja fasilitoinnin avulla. Näiden vaikutukset ovat voimakkaimmillaan silloin, kun henkilö on jo esittänyt ja jakanut jotain, sillä tällöin arvostuksen osoittaminen voidaan kohdentaa suoraan hänen toimintaansa ja fasilitoinnilla voidaan auttaa häntä jatkamaan.  

 

Aloituskynnyksen madaltaminen tuntuu haasteellisemmalta. Tähänkin arvostava vuorovaikutus vaikuttaa välillisesti. Seuraillessaan vuorovaikutusta henkilö näkee, miten jakamista arvostetaan, miten pienetkin asiat voivat tuntua toisista hyviltä ja hyödyllisiltä ja miten arvostusta osoitetaan monin erilaisin tavoin. Vaikutus voisi olla vielä voimakkaampaa, jos arvostusta saaneet kertoisivat, miltä arvostava vuorovaikutus on heistä tuntunut.

 

[Kari Lahti]

Voisiko jakamiseen liittyviä virheiden tekemisen ja mokaamisen pelkoja vähentää ja jakamisen kynnystä madaltaa ottamalla pilke silmäkulmassa käyttöön vastuuvapauslauseke,  jossa todettaisiin esimerkiksi, että

- Käsiteltävään asiaan liittyvät tietoni ja osaamiseni ovat puutteellisia ja vähäisiä - jopa olemattomia ja vasta kehittymässä.

- Tässä asiassa esittämiini ajatuksiin, näkemyksiin,  mielipiteisiin ja kysymyksiin on tästä syystä suhtauduttava suurella varauksella. Ne voivat perustua väärinkäsityksiin ja olla virheellisiä, puutteellisia ja keskeneräisiä eikä niitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan.  Jos joku kuitenkin hyödyntää niitä, tekee hän sen täysin omalla vastuullaan.

 - Tästä asiasta esittämäni ajatukset, näkemykset ja mielipiteet eivät kerro mitään yleisestä älykkyydestäni ja viisaudestani tai osaamisestani muissa asioissa.

- Esitän tähän asiaan liittyviä näkemyksiä, mielipiteitä ja kysymyksiä koska haluan kehittää osaamistani ja auttaa myös muita oppimaan ja kehittymään.

 

[Kari Lahti]

Minkälaista on arvostava vuorovaikutus sosiaalisessa mediassa  - tutkimuksen toteutuksessa olen päätymässä siihen, että  käytän kokonaisia keskusteluketjuja case-tapauksina, joita tarkastelen arvostavan vuorovaikutuksen kannalta.

 

Jokaisesta keskustelusta poimin  oman tulkintani mukaan arvostavaan vuorovaikutukseen kuuluvia toimintatapoja. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä mieltä keskustelujen kävijät ovat tulkinnoistani. Ovatko valitsemani toimintatavat sellaisia, että ne veivät vuorovaikutuksen kohteena olevaa asiaa eteenpäin ja/tai saivat toisen osapuolen kokemaan, että häntä ja hänen panostaan arvostetaan.

 

Laitan tekemäni keskustelujen tarkastelut näkyviin erillisissä postauksissa, jotta kommenttien kohdistaminen tiettyyn keskusteluun on helpompaa.

[Kari Lahti]

Paras työkalu nettisivuston tekoon? –keskustelu avauksessa kuvataan, mitä ollaan tekemässä ja pyydetään muilta kokemuksia ja neuvoja.

 

Keskustelussa esiintyi seuraavia arvostavan vuorovaikutuksen toimintatapoja:

- Ehdotetaan ratkaisuja.

- Suositellaan ratkaisuja.

- Tuodaan esiin vaihtoehtoja.

- Kerrotaan esitetyistä vaihtoehdoista ja ratkaisuista vähän enemmän ja tuodaan esiin niiden hyviä ja huonoja puolia.

- Annetaan vinkkejä siitä, mistä saa lisätietoja.

- Kerrotaan omista kokemuksista samantapaisen asian toteuttamisessa.

- Pyydetään lisätietoja keskustelun aloittajan tehtävästä ja tavoitteista.

- Kiitetään neuvoista ja vinkeistä.

- Kerrotaan keskustelun kuluessa, mitä esitettyjen neuvojen ja vinkkien perusteella aiotaan tehdä.

- Kerrotaan lopuksi, miten asia hoidettiin.

[Kari Lahti]

Arviointi tukemaan oppimista ja somen opiskelukäyttöä –keskustelun tavoitteena oli kohteena olevan toiminnan arviointi ja kehittäminen. Keskustelun pohjaksi annettiin tietoa lähteistä, joiden avulla voi perehtyä toiminnan nykytilanteeseen. Keskustelu käynnistettiin kysymällä mitä pitäisi muuttaa ja mitä säilyttää.

 

Keskustelussa esiintyi seuraavia arvostavan vuorovaikutuksen toimintatapoja:

- Annetaan positiivista palautetta esimerkiksi tuomalla esiin oma näkemys aiheen tärkeydestä.

- Kerrotaan, mistä saa asiaan liittyvää tietoa.

- Esitetään ideoita, ehdotuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja.

- Pyydetään selostamaan ja selventämään, mitä jokin esitetty asia tarkoittaa.

- Analysoidaan esitettyjen asioiden hyviä ja huonoja puolia.

- Selostetaan ja perustellaan asiaa.

- Kerrotaan, miten aikoo käyttää ja hyödyntää keskustelussa esitettyjä ideoita ja asioita.

- Esitetään vastaväitteitä.

- Pyydetään kertomaan lisää.

- Kerrotaan omista käytännöistä, toimintatavoista ja kokeiluista.

- Esitetään näkemyksiä ja mielipiteitä asioista.

- Kerrotaan, miten keskustelu on vaikuttanut omaan ajatteluun.

- Tuodaan esiin tarkasteltavaan asiaan liittyviä uusia toimintamalleja tai käytäntöjä.

- Pyydetään esittämään vaihtoehtoja.

- Otetaan kantaa esitettyihin asioihin.

- Annetaan ohjeita ja neuvoja.

- Pidetään hyvänä, että jokin asia on otettu keskustelussa esille.

- Kehutaan esitettyä ideaa, ajatusta, toimintamallia, kokeilua.

- Kysytään neuvoa johonkin asiaan.

- Esitetään kysymyksiä, jotka avaavat uusia näkökulmia käsiteltävään asiaan ja vievät asian käsittelyä  eteenpäin tai johdattelevat asian syvällisempään pohdiskeluun.

- Tuodaan esiin keskustelussa eitettyjä asioita, jotka ovat tuntuneet hyviltä ja itselle hyödyllisiltä.

- Yhteenvedon tekeminen keskustelussa esitetyistä asioista.

[Kari Lahti]

Keskusteluissa kirjoittajien osaamistaso ja kirjoittamisen tarkoitus vaihtelevat esimerkiksi seuraavasti

- asiantuntija, joka jakaa osaamistaan ja tietojaan

- asiaan perehtyvä aloittelija , joka kirjoittaa oppiakseen.

 

Miten keskustelujen ja  vuorovaikutuksen osanottajien asiantuntemuksen ja tavoitteiden erot voisi ottaa arvostavalla tavalla huomioon? Miten nämä erot vaikuttavat keskusteluihin ja vuorovaikutukseen?

 

Miten rohkaistaan asiaan perehtyviä ja oppimassa olevia aloittelijoita osallistumaan ja kirjoittamaan rohkeasti asiantuntijoiden kirjoitusten lomaan? 

[Kari Lahti]

 

Arvostavan vuorvaikutuksen merkitys korostuu, kun keskustelun osanottajat ovat eri mieltä asioista tai heidän ajattelutapansa, arvonsa tai tavoitteensa ovat erilaisia.

Tämän päivän Hesarissa olleessa Yksikulttuurisuuden ihanteella ei ole pohjaa -artikelissa Tuukka Tomperi esittää, että nyky-yhteiskunnassa tarvitaan taitoa ja halua kohdata erilaisuutta ja erimielisyyksiä. Hän jatkaa, kirjoittamalla "On totuteltava oppimaan toisilta, tunnistamaan hyvät perustelut ja tunnustamaan erehdykset. Tällaiselle yhteisölliselle vuoropuhelulle pitäisi olla aikaa nykyistä enemmän myös kouluissa - mitä varhemin sitä parempi."

Tämä herätti ajattelemaan netissä ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan vuorovaikutuksen ja keskustelujen merkitystä tällaisten asenteiden, ajattelutapojen ja taitojen kehittämisessä. Sosiaaliseen mediaan sopivien arvostavan vuorovaikutuksen periaatteiden, käytäntöjen ja toimintatapojen tunnistaminen voisi olla yksi askel oikeaan suuntaan.

[Jesse Soininen]

Tässä hyvä linkki Howard Rheingoldin ohjeisiin jotka liittyvät nettifacilitointiin ja keskustelujen moderointiin.