Lasten ja nuorten elintavat parantuneet, terveyserot perheen varallisuuden mukaan näkyvät edelleen

Lasten ja nuorten elintavat parantuneet, terveyserot perheen varallisuuden mukaan näkyvät edelleen

Suomalaisten lasten ja nuorten elintavoissa on paljon hyvää kansainvälisesti verraten. Suomalaiset lapset ja nuoret liikkuvat suositusten mukaisesti yleisemmin kuin lapset ja nuoret muissa maissa keskimäärin. Iän myötä liikunta väheni kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa.

Suomessa nuorilla, jotka arvioivat perheensä varallisuuden korkeammaksi, on yleisemmin terveyttä tukevia tottumuksia ja harvemmin ylipainoa kuin muilla nuorilla. Pojilla on tyttöjä yleisemmin terveyden kannalta haitallisia elintapoja.

WHO-Koululaistutkimuksen kansainvälinen raportti antaa laajan yleiskuvan lasten ja nuorten terveyskäyttäytymisestä ja mahdollistaa suomalaisten lasten ja nuorten terveys- ja hyvinvointitilanteen vertaamisen muihin tutkimukseen osallistuneisiin maihin. Tässä tiedotteessa kuvataan vain osa tutkimusraportin tuloksista. WHO-Koululaistutkimuksen Suomen osuudesta vastaa Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksen Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Vuonna 2014 tutkimuksessa oli mukana 41 Euroopan maata ja Kanada. Suomesta tutkimukseen osallistui yli 5900 11-, 13- ja 15-vuotiasta oppilasta.

 

Suomessa reippaasti liikkuvien 11-vuotiaiden osuudet vertailumaiden kärkeä

Maailman terveysjärjestön (WHO) liikuntasuositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua reippaasti eli hengästyen ja hikoillen vähintään tunnin ajan päivittäin. Tästä tavoitteesta ollaan kuitenkin kaukana.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset 11-vuotiaat olivat kärkipaikalla ja myös 13-vuotiaat saavuttivat liikuntasuosituksen yleisemmin kuin muissa maissa keskimäärin. 15-vuotiaat suomalaisnuoret liikkuivat vähintään tunnin päivässä yhtä yleisesti kuin muissa maissa keskimäärin.

Suomessa 11-vuotiaista pojista lähes puolet ja tytöistä joka kolmas ilmoitti liikkuneensa päivittäin vähintään tunnin. Tämä osuus pieneni iän myötä: 15-vuotiaista pojista enää viidennes ja tytöistä joka kahdeksas saavutti minimisuositukset. Suomessa perheen varallisuus ei ollut yhteydessä lasten ja nuorten suositusten mukaiseen liikkumiseen.

Aamupala maistuu suomalaiskoululaisille, mutta ilta-ateriat syödään harvoin yhdessä perheen kanssa

Koululaiset söivät aamiaista Suomessa päivittäin muita maita yleisemmin, mutta perheen yhteiset päivittäiset aamiaiset ja perheen yhteiset päivittäiset ilta-ateriat olivat selvästi harvinaisempia kuin muissa maissa. Myönteinen tulos oli, että limsojen juominen ja karkkien päivittäinen syöminen oli huomattavan harvinaista muihin maihin verrattuna. Hedelmiä ja vihanneksia syötiin päivittäin harvemmin kuin muissa maissa keskimäärin.

Perheen varallisuus yhteydessä ylipainoon ja lihavuuteen

Ylipainoisiksi tai lihaviksi luokiteltujen 11-, 13- ja 15-vuotiaiden osuudet olivat suurimpia Maltalla, jossa heitä oli kaikissa ikäryhmissä noin 27 prosenttia. Ylipainoisten tai lihavien suomalaiskoululaisten osuudet olivat lähellä kansainvälistä keskiarvoa. Suomalaisnuorista ylipainoisiksi tai lihaviksi luokittui 11-vuotiaista tytöistä 13 ja pojista 16 prosenttia, 13-vuotiaista tytöistä 11 ja pojista 20 prosenttia ja 15-vuotiaista tytöistä 14 ja pojista 20 prosenttia.

Suurimmassa osassa tutkimukseen osallistuneista maista havaittiin yhteys perheen varallisuuden ja nuoren ylipainoisuuden välillä, näin myös Suomessa. Vähävaraisimmissa perheissä lasten ja nuorten ylipainoisuus ja lihavuus oli yleisempää kuin varakkaammissa perheissä.

Koulukiusaaminen Suomessa ei kansainvälisesti kovin yleistä - nettikiusatuksi joutui harvemmin kuin koulukiusatuksi

Suomessa nettikiusaaminen oli harvinaisempaa kuin muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Pojista nettikiusatuksi vähintään kaksi kertaa kuukaudessa oli joutunut 1–2 ja tytöistä 2–3 prosenttia. Suomi ja muut Pohjoismaat olivat muiden maiden vertailussa alimmassa kolmanneksessa kiusaamistapausten yleisyydessä.

Kiusatuksi koulussa vähintään kaksi kertaa kuukaudessa kyselyä edeltävien kuukausien aikana oli joutunut 11-vuotiaista pojista joka seitsemäs, samanikäisistä tytöistä joka kymmenes, 13-vuotiaista nuorista hieman useampi kuin joka kymmenes ja 15-vuotiaista hieman harvempi kuin joka kymmenes. Vähemmän varakkaiden perheiden tytöt olivat joutuneet yleisemmin kiusatuiksi kuin varakkaimpien perheiden tytöt. Suomalaisia lapsia ja nuoria kiusattiin koulussa yhtä yleisesti kuin koululaisia keskimäärin muissa maissa.

Suomessa pojista 5–7 prosenttia ja tytöistä 1–3 prosenttia oli kiusannut vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Vanhemmat oppilaat olivat osallistuneet kiusaamiseen hiukan yleisemmin kuin nuoremmat oppilaat ja varakkaampien perheiden pojat yleisemmin kuin vähemmän varakkaiden perheiden pojat.

Suositusten mukaan hampaita harjaavien poikien osuus ei saavuta kansainvälistä keskiarvoa

Suositusten mukainen hampaiden harjaaminen oli tytöillä yhtä yleistä kuin muissa maissa keskimäärin. Suomalaiset pojat harjasivat hampaitaan harvemmin kuin muissa maissa keskimäärin. Muissa Pohjoismaissa harjattiin hampaita yleisemmin suositusten mukaisesti kuin Suomessa. Pojat harjasivat hampaitaan vähemmän kuin tytöt lähes kaikissa maissa.

Suomessa kolme neljäsosaa yläkoulua käyvistä tytöistä ja hieman alle puolet pojista harjasi hampaitaan useammin kuin kerran päivässä. Alakoulua käyvistä tytöistä kaksi kolmasosaa ja pojista hieman yli puolet harjasi hampaitaan useammin kuin kerran päivässä.

Suomessa varakkaimpien perheiden lapset harjasivat hampaitaan useammin kuin kerran päivässä selvästi yleisemmin kuin vähemmän varakkaiden perheiden lapset. Tämä ero oli selkeämpi pojilla kuin tytöillä.

Laaja kansainvälinen vertailu

WHO-Koululaistutkimuksen (Health Behaviour in School-aged Children – HBSC) uusimmat tutkimustulokset 42 maasta julkaistaan WHO:n raportissa ”Growing up unequal: gender and socioeconomic differences in young people's health and well-being” 15.3.2016. Raportissa käsitellään laajasti nuorten elintapoja, koettua terveyttä ja sosiaalisia suhteita heidän arkisissa ympäristöissään. Kansainvälinen vertailututkimus on toteutettu 30 vuoden ajan joka neljäs vuosi. Tutkimusaineisto kerättiin luokkakyselyin vuosina 2013 ja 2014 ja siihen vastasivat 11-, 13- ja 15-vuotiaat koululaiset, yhteensä noin 220 000 oppilasta. Suomesta tutkimukseen osallistui keväällä 2014 noin 5900 oppilasta 359 suomenkielisestä koulusta. Vastaava tutkimusaineisto kerättiin myös ruotsinkielisistä kouluista Suomessa. Tämä ruotsinkielisten koulujen aineisto käsitti vastaukset 122 koululta ja 1900 oppilaalta 11-, 13- ja 15-vuotiaiden ikäryhmissä.  Ruotsinkielisten koulujen aineistosta raportoidaan tuloksia myöhemmin. WHO-Koululaistutkimuksen Suomen tutkijaryhmä toimii Jyväskylän yliopiston terveystieteiden laitoksella,  Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksessa. Tutkimusryhmä on saanut rahoitusta mm. Sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Lähde:  Inchley, J. et al., (eds.) "Growing up unequal: gender and socioeconomic differences in young people's health and well-being". Health Policy For Children and Adolescents, No 7.

 

Tutkimusraportti on vapaasti saatavilla osoitteesta

http://www.euro.who.int/en/hbsc-report-2016

Katselukerrat: 127

Vastaa tähän

Foorumi

Nettisivujen ja netti myynnin rakentaminen.

Jäsenen Kari Marjeta aloittama: Keskustelut Tam 16.

Vacancy for a Social Media Marketing Manager at F-Secure in Helsinki

Jäsenen Audrey Daugerheart aloittama: Keskustelut Huh 8, 2016.

F-Secure is hiring! B2B E-Commerce Manager in Helsinki, apply now!

Jäsenen Audrey Daugerheart aloittama: Keskustelut Maa 24, 2016.

Aikakauslehti opinnoissa

Jäsenen Reijo Nättiaho aloittama: Keskustelut Maa 21, 2016.

Tapahtumat

Ryhmät

Blogiartikkelit

Syksyn SeOppi-lehden mediatiedot julkaistu

Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenlehti…

Jatka

Lähettänyt: Niina Kesämaa, 17. kesäkuu 2016 kello 10:17

Sometu-verkottuneita kiinnostavia tapahtumia loppuvuonna 2015

Voit lisätä oman tapahtumasi Tapahtumat-osioon tai kommentoimalla tätä viestiä. Lähetimme tapahtumista verkostoviestin 23.6.15 ja uusimme viestin elokuussa koulujen alkaessa. Siihen mennessä tulleet täydennykset pääsevät siis laajaan jakeluun.…

Jatka

Lähettänyt: Anne Rongas, 24. kesäkuu 2015 kello 12:57

Taustalla vuosina 2009-2014 AVO-hanke

© 2017   Created by Ville Venäläinen.   Toiminnon tarjoaa

Merkit  |  Ilmoita ongelmasta  |  Palveluehdot