Ammatillisen opettajan tvt-taidot

[Tiiu Tenno]

Olen laatimassa strategiaa ammatillisen opettajakorkeakoulun opetushenkilöstön tvt-tasojen tarkistamista ja täydennyskoulutusta varten. Strategia on tulevaisuuteen suuntautunut, nimenomaan tavoitteena on opettajaopiskelijoiden, tulevien ammatillisten opettajien tvt-osaamisen varmistaminen.

Sitä ennen meidän täytyy selvittää henkilökunnan tvt-osaaminen.  

Sosiaalisen median opetuskäyttö on osa siitä. Jos onnistumme, niin meillä olisi ammattikorkeakoulun henkilökunnalle soveltuva täydennyskoulutuskonsepti. Hieno tavoite! Edellinen projekti Adobe Connect Idols http://www.youtube.com/watch?v=5p6q69CF__M

tuottaa hitaasti mutta varmasti tulosta, joten motivaatiota riittänee... 

Olen saanut paljon hyviä ajatuksia ja kommentteja kaikkien esitettyjen asioiden puolesta ja vastaan. Näinhän se elämässä on! Työpaikan teknologiatiimi on jo antanut kommenttinsa. Otan mielelläni vastaan lisää neuvoja ja kommentteja tälläkin foorumilla somen osalta ja muutenkin.

Millaisten mielestänne ammatillisen opettajan tvt-valmiuksien tulisi olla? Mutta opettajankouluttajan? Onko some luonteva osa sitä vai tuleeko laatia erillinen some-strategia? Mutta mobiilit laitteet? Onko joku muu suunnitellut vastaavaa tai lukenut tutkimustuloksia aiheesta? 

[Matleena Laakso]

Samantapaista työtä on tehty eVarikolla Tampereella. Ihan suoraan en kysymyksiisi vastaa, mutta alla mainitut jutut auttanevat eteenpäin. eVarikolla on päätetty nykyisin puhua tvt-suunnitelmista, eikä enää tvt-strategioista.

• PAOK-hanke kartoitti 2009-2010 maakunnan II asteen oppilaitosten opettajien tvt-osaamisen ja on sen pohjalta tukenut oppilaitoksia osaamisen kehittämisessä. Maakunnallisen II asteen tvt-suunnitelman päivittäminen alkoi tänään. Se pohjautuu osaltaan e-valmiustasoihin ja suunnitelmien toteutumista tuetaan ja seurataan mm. Opekan avulla. http://paokhanke.ning.com/tvtsuunnitelmatyo
• Tampereen seutukunnan tvt-suunnitelma (yleissivistävä) on juuri tehty http://tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/tampereen-seudun-tvt-suun...
• Opeka on verkossa oleva uusi työkalu, millä  oppilaitos voi kartoittaa osaamista. SIeltä saa sekä koulu- että esim. kuntakohtaisia yhteenvetoja. Hienoa on myös se, että vastatessaan saa samalla palautteen, miten itse sijoittuu verrattuna muihin. Kysely on tehty lähinnä yleissivistävän koulutuksen käyttöön, mutta sopii toki ammatillisellekin puolelle. Suunnitelmissa on lisätä kyselyyn ammatillisen puolen erityiskysymyksiä ( ja ehkä myös rehtorin työtä) esiin nostava osuus. Kannattaa ehdottomasti tutustua ja myös antaa palautetta kehittäjille! http://opeka.fi

Pohdit, että onko some luonteva osa tvt-valmiuksia vai tuleeko laatia erillinen some-strategia? Mutta mobiilit laitteet?
Minusta some ja mobiilit ovat erottamaton osa opettajan tvt-valmiuksia. En oikein näe mieltä erottaa eri välineitä tai palveluita toisistaan strategiatasolla tai osaamista kartoitettaessa. Someketit ovat eri juttu. Ne ovat aanelosia, joissa työnantaja lähinnä ohjeistaa, kannustaa ja/tai rajoittaa ulkopuolisiin palveluihin kirjatumista.

[Tiiu Tenno]

Kiitos vastauksestasi. Luulin jo, että kukaan ei kiinnostu tästä aiheesta. Tampereen asioihin olen voinut perehtyä sitä osin, kun olen löytänyt niitä netistä. Opeka-työkaluun olenkin jo kirjautunut, mutta sen kysymykset eivät olleet ollenkaan sentyyppisiä, mitä tarvitsen.  Nykytilanteessa olisi koulutettavana noin viisitoista opettajankouluttajaa siten, että he pystyisivät arvioimaan omien opiskelijoiden, jotka ovat tulevia ammatillisia opettajia, tvt - valmiuksia. Sitä varten opettajankouluttajien olisi olla hyvin perillä opetuskäytössä olevasta teknologiasta nyt ja lähitulevaisuudessa. Mitä ne valmiudet ovat, on aika vaikea koota yhteen. Se on kysymys 1. Meillä asia palautuu konkreettisten työkalujen käyttötaitoon. Esimerkiksi osaatko hyödyntää verkko-oppimisympäristöä… ja käytännössä se mitataan Optiman käyttötaidoilla.

Ennen kuin päästään henkilöstökoulutukseen, on hyvä luoda katsaus tilanteeseen, missä he operoivat opetuksessaan opettajaopiskelijoiden kanssa. Oma vahva näkemykseni on se, että mitään erillisiä välinekoulutuksia opiskelijoille ei tulisi enää tarjota, koska niille hakeutuvat ihmiset, jotka osaavat asian jo ennestään. Koko teknologiapotti tulisi upottaa luontevaksi osaksi päivittäistä opetusta. Esimerkiksi eräs lähipäivä tarjotaan myös videoneuvottelujärjestelmän välityksellä. Silloin järjestelmä tulee tutuksi perustasolla. Sain eilen palautetta asiasta: mutta mitä jos opiskelijan lähtötaso ei riitä järjestelmän käyttöön, hänen opiskelunsa siinä virtuaalipäivänä kärsii. Tulos on päinvastainen kuin toivottiin… opettaja joutuu antamaan tukiopetusta myös substanssin osalta. Opiskelijan lähtötason selvittäminen on kysymys 2.

Tämä näyttää siis oravanpyörältä. Pitäisikö testata opiskelijat heti opintojen alussa? Pitäisikö edellyttää heiltä @- vai A-ajokorttia? Näyttöä?

Ja kysymys 3 olisi, mitä tässä tilanteessa opetettaisiin meidän opettajankouluttajille?

Kiitos, jos joku vielä jaksaisi auttaa pohdinnoissani.

Tiiu 

[Tanja Lehtomaa]

Hei,

olen itse opettajaksi opiskelemassa Tampereella. Tarvitsisin itse verkko-opetukseen roimasti tietoa, omalta opettajalta en sitä saa, joten joudun nyt rämpimään kaikki yksin läpi. Minusta olisi hyvä, jos myös opettajaopiskelijoille olisi jokin erillinen kurssi tvt-osaamisesta. 

[Tiiu Tenno]

Tanja, olet täsmälleen oikea henkilö pohtimaan tätä asiaa kanssani. Mikä on näkökulmasi siitä erillisestä kurssista, mitä se voisi pitää sisällään? Onko sinun opiskelijakavereilla ajatuksia asiasta? 

Olisi mukava saada vinkkejä ja käytännön ehdotuksia useammalta henkilöltä.

 

Tiiu 

[Leena Paaso]

Hei,

johtaako erillinen tvt-opintojakso toivottuihin tuloksiin vai olisiko parempi vaihtoehto sittenkin integrointi? Tätä olemme teknologiatiimissämme pohtineet usein.

Opettajaopiskelijat, kuten Tanja, ovat todellakin oikeita henkilöitä kehittämään tvt-osaamisen lisäämistä koulutukseen, olipa tuloksena sitten erillinen opintojakso tai tvt-osaamisen integrointi opetukseen.

[Tiiu Tenno]

Kiitos Leena, 

olen saanut sinulta jo aikaisemmin erinomaisia vinkkejä siitä, miten teknologian käytön tulisi olla luonteva osa opettajan työtä.  Yhdessä onnistuneessa pedagogisessa mallissamme emme pidä erillistä Adobe Connectin kurssia, vaan opetamme opettajaopiskelijoita käyttämällä em. ohjelmaa. Opiskelijoille esitellään aluksi perustoiminnot. Myöhemmin he kyselevät itse lisää, että voisiko tällä ohjelmalla tehdä sitä tai toista. Silloin on opettajan vuoro valottaa teknologia saloja. Sama lähestymistapa liittyy Optimaan ja osa opiskelijoistamme käyttää edellä mainittujen lisäksi kiitettävästi sosiaalista mediaa. Aina ryhmässä on joku, joka tietää tietyn työvälineen. Ja osaaminen pistetään jakoon. Yhteistoiminta näyttää olevan teknologiaosaamisen laajenemisen peruspilari.

Vaikka itse olen samoilla linjoilla kanssasi, olen saanut kritiikkiä siitä, että opiskelu kärsii, koska välineen käyttö estää sisältöjen omaksumista. En muista, että asia olisi tullut tietooni opiskelijoiden suunnalta, vaan lähinnä opettajat olettavat niin. Mikä on totuus, sitä varten tulisi tehdä tutkimus. Omassa väitöskirjatutkimuksessani ( n=142 ) ei ilmennyt yhtään henkilöä, joka olisi halukas vaihtamaan verkko-opinnot lähiopetukseksi. Lähinnä otettiin kantaa siihen, mikä etäopetuksessa käytettävä teknologia tai menetelmä on hänelle sopivampi. Sitäkään ei väitetty, että opiskeluun liittyvä problematiikka poistuisi, mikäli kyse olisi 100% lähiopetuksesta. Yhteenvetona voisin sanoa, että ehkä teknologian käytön / etäopetuksen ja lähiopetuksen vertailu ei ole oikea lähestymistapa  asian käsittelyssä. Lisäksi lähiopetusta tulisi rikastaa huomattavasti enemmän teknologialla.

Olemme taas peruskysymyksen äärellä: millainen on nykyopettajalta tai opettajaopiskelijoilta vaadittava lähtötaso? On oppilaitoksia, jossa edellytetään Tieken @- tai A-kortin suorittaminen tai vastaavan valinnaisen  opintojakson suorittamista opintojen alussa. Tieken kurssit ovat kaikille avoimia. Meidän ei pitäisi opettajankoulutuksessa tarjota täsmälleen samanlaisia kursseja, vaan meidän on tarjottava pedagoginen näkökulma teknologian käyttöön. Perustaidot on opiskelijan hankittava itse.

Mielestäni puhumme opiskeluvalmiuksista. Koska kukaan ulkopuolinen taho ei ole sitä (valmiuksia, kuvausta ym.) määritellyt, ajattelin tarttua tähän problematiikan ainakin meidän organisaatiossamme. Myös OAMK:in perusopiskelijoiden puolella on pureuduttu ongelmaan. Oletan, että nuorison osalta ongelmat ovat huomattavasti pienempiä, kuin ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Emme ole teknologiasukupolvea kuten he ovat!

 

Tiiu